Östman kirjoitti ensimmäisen suomalaisen teoksen mormoniuskosta: "Nuorille mormonimiehille kahden vuoden lähetystyö on velvollisuus"

Mormonismi syntyi, kun saarnaaja Joseph Smith kertoi löytäneensä Amerikkaan muuttaneen valitun kansan muistiinpanot. Muistiinpanot loivat perustan uskonnolle, jossa tärkeää on perinteinen perhe, terveelliset elämäntavat ja uskon aktiivinen harjoittaminen, esimerkiksi lähetystyön kautta.

Kim Östman kirjoitti Suomen ensimmäisen mormoneja käsittelevän tietoteoksen. Teos pyrkii antamaan kattavan ja objektiivisen näkemyksen tunteita herättävästä uskonnosta.
Kim Östman kirjoitti Suomen ensimmäisen mormoneja käsittelevän tietoteoksen. Teos pyrkii antamaan kattavan ja objektiivisen näkemyksen tunteita herättävästä uskonnosta.

Riina Rastas

Yhdysvaltalainen saarnaaja Joseph Smith väitti vuonna 1830 löytäneensä Amerikan mantereelle muuttaneen valitun kansan muistiinpanot. Israelista lähteneiden esi-isien kultalevyille kirjoittamat muistiinpanot loivat perustan mormonien uskonnolle ja toiselle sen pyhistä kirjoista.

Mormoniperheessä kasvanut, insinöörinä työskentelevä tekniikan tohtori Kim Östman alkoi työstää teostaan Mormonit: historia, oppi ja elämä neljä vuotta sitten.

– Olen paperilla mormoni, mutta en ole osallistunut aktiivisesti kirkon toimintaan vuosikymmeneen. Teos on jatkoa uskontotieteen ja -historian opinnoilleni, kertoo Åbo Akademissa filosofian tohtoriksi mormoniaiheesta väitellyt Östman.

Juuri julkaistun teoksen kanteen on valittu nimikylttinen pukumies. Östmanin mukaan siististi pukeutuneet lähetyssaarnaajat ovat Suomessa tunnetuin mormoneihin liitetty piirre.

– Nuorille mormonimiehille kahden vuoden lähetystyö on velvollisuus, johon kehotetaan vahvasti. Naiset saavat halutessaan lähteä myös. Lähetystyö on hyvin säädeltyä.

Toinen mormoneihin yhdistetty asia on moniavioisuus. Mormonien pääkirkko harjoitti moniavioisuutta 1800-luvulla, kunnes se joutui kahnaukseen Yhdysvaltojen liittovaltion kanssa.

– Nykyään moniavioisuutta harjoittavat vain fundamentalistiset ryhmittymät, joilla on noin 30 000 jäsentä lähinnä Yhdysvalloissa, Östman avaa.

Kim Östman kertoo olleensa nuorena aktiivinen mormoni. Hän oli nuorena kaksi vuotta lähetystyössä MAP-Kirkon kautta Britanniassa.
Kim Östman kertoo olleensa nuorena aktiivinen mormoni. Hän oli nuorena kaksi vuotta lähetystyössä MAP-Kirkon kautta Britanniassa.

Kirkon tärkein yksikkö on perhe, jonka muodostavat nainen ja mies lapsineen.

– Seksuaalisuuden harjoittamisen suhteen mormoneilla on kaksi vaihtoehtoa: heteroseksuaalinen avioliitto tai selibaatti, Östman kertoo.

Mormoneille mies on perheenpää, jolla on ensisijainen vastuu perheen elättämisestä. Naisen tehtävä on huolehtia kodista ja lapsista.

– Nykyään mormoninaisten työskentely on lisääntynyt, mutta roolit ovat silti konservatiivisemmat kuin Suomessa keskimäärin.

Perheen tulee pyhittää yksi ilta viikossa perheen keskeiselle henkiselle ajalle. Muuten uskontoa harjoitetaan päivittäin rukoilemalla ja tutkimalla Mormonien kirjaa ja Raamattua. Sunnuntaina osallistutaan oman seurakunnan jumalanpalvelukseen eli sakramenttikokoukseen.

– Kokouksessa ei ole yhtä saarnaajaa, vaan pari seurakuntalaista puhuu. Ehtoollisella nautitaan leipää ja vettä.

Mormonit eivät juo monien muiden kristittyjen tapaan ehtoollisella viiniä, sillä alkoholi ja muut päihdyttävät tai piristävät aineet ovat kiellettyjä.

Mormonismin kuulumisesta kristinuskoon on kiistelty. Mormonit uskovat asioihin, joita monet kristinuskon haarat eivät tunnista.

Mormonit uskovat esimerkiksi, että ihminen on ollut olemassa taivaan kodissa ennen kuin syntyy. Oikein eläessään ihmisestä voi tulla jumalan kaltainen.

– Perinteiseen kristinuskoon mormonit eivät asemoidu, mutta laajemmasta perspektiivistä he ovat mielestäni kristittyjä. He uskovat esimerkiksi Jeesukseen vapahtajana ja Raamattuun pyhänä kirjana, Östman sanoo.

Ajatus maanpäällisestä elosta koetusaikana voi Östmanin mukaan näkyä siinä, miten mormonit päivittäisiin haasteisiin suhtautuvat.

– Perspektiivi voi auttaa vaikeina hetkinä. Voi olla helpompi ottaa asenne, että vaikeudet ovat osa elämää ja kyllä asiat järjestyvät.

– Jotkut voivat tuntea syyllisyyttä siitä, ovatko tehneet tarpeeksi hyvien asioiden eteen. Se voi luoda paineita.

Fakta

Mormonismi

Mormonismin perusti Joseph Smith vuonna 1830.

Mormonismi perustuu Raamatun lisäksi kultalevyihin kirjoitettuihin muistiinpanoihin, jotka Smith väitti löytäneensä.

Kultalevyissä kerrottiin muun muassa Jeesuksen käyneen Amerikan mantereella ylösnousemuksensa jälkeen 2000 vuotta sitten.

Mormonien kolminaisuusoppi on erilainen verrattuna muihin kristinuskon haaroihin. Mormonit uskovat, että isä, poika ja pyhä henki ovat erillisiä olentoja. Jumalalla ja Jeesuksella on konkreettinen ruumis, pyhällä hengellä ei.

Useita haaroja

Mormonien suurin haara on noin 16 miljoonan jäsenen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, ns. MAP-kirkko, johon Suomen mormonitkin kuuluvat.

Kaikki Suomen mormonit kuuluvat MAP-kirkkoon. Heitä on valtion laskemien tietojen mukaan noin 3 300 ja MAP-kirkon mukaan noin 4 900.

Missourista johdettava Kristuksen yhteisö lähti valtakirkosta 1860-luvulla. Yli 200 000-jäseninen yhteisö on haaroista lähimpänä perinteistä kristinuskoa tavoiltaan ja uskoltaan.

MAP-kirkosta alkoi eriytyä fundamentalistisia ryhmiä 1900-luvulla. Niihin kuuluu noin 30 000 henkilöä, joista monet harjoittavat moniavioisuutta.

Aktiivisesti kirkon toiminnassa mukana olevia mormoneita kehotetaan lähtemään lähetystyöhön.

Miehillä lähetystyö on kaksi vuotta kestävä velvollisuus, josta kieltäytymisellä voi olla sosiaalisia seurauksia. Naisille lähetystyö on vapaaehtoista ja kestää puolitoista vuotta.

Suomessa on kerralla vajaat sata mormonia tekemässä lähetystyötä. Heistä suurin osa on Yhdysvalloista.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.