Maakaasuputki Viroon valmistuu etuajassa – Näin rakentajat ratkaisivat risteyskohdan Venäjältä tulevan putken kanssa

Suomen ja Viron välinen kaasuputki risteää toisen suurhankkeen eli Nord Stream -kaasuputkien kanssa. Viiden putken kohtaaminen merenpohjassa oli tarkka paikka. Balticconnector avaa käynnistyessään Suomen maakaasumarkkinat.

Balticconnector on Suomen ja Viron yhdistävä kaasuputki, jonka kustannukset ovat kaikkiaan 250 miljoonaa euroa. EU-komissio on tukenut hanketta 187,5 miljoonalla.
Balticconnector on Suomen ja Viron yhdistävä kaasuputki, jonka kustannukset ovat kaikkiaan 250 miljoonaa euroa. EU-komissio on tukenut hanketta 187,5 miljoonalla.

Tanja Nuotio

Suomen ja Viron välinen maakaasuputki, Balticconnector, valmistuu käyttökuntoon etuajassa.

– Se on käyttövalmis jo lokakuussa, kun meriputken liitokset maaputkiin on tehty. Olemme pari kuukautta edellä aikataulua, projektijohtaja Tom Främling kertoo Lännen Medialle.

Aikaistuksesta ei kuitenkaan tule suoria säästöjä, koska putki on urakoitu kiinteällä hinnalla. Främlingin mukaan suurin hyöty on, kun aikatauluriski on poissa.

Kaasuputken piti alun perin olla valmiina vuodenvaihteessa. Virallinen käynnistyspäivä on kuitenkin yhä epäselvä, sillä Suomen maakaasumarkkinat avautuvat kilpailulle vasta 1.1.2020.

Sekään ei ole vielä varmaa, mikä toimija ensimmäisenä ottaa 77 kilometriä pitkän meriputken käyttöönsä ja onko toimija Suomesta vai Baltian maista.

– Uusia markkinatoimijoita tulee. Jos Suomesta löytyy halvempaa kaasua kuin Virosta, niin kaasu menee Suomesta Viroon, tai toisinpäin, Främling kuvailee.

Balticconnector on yksi putki, jossa maakaasu voi liikkua molempiin suuntiin. Kaasun suunta määritellään kompressoriasemalla. Siellä on venttiilit, joiden asentoa muutetaan niin, että virtaussuunta muuttuu. Asemat on rakennettu Inkooseen ja Paldiskiin eli meriputken päihin.

Miten risteyskohta oikein ratkaistiin?

Balticconnector on viides maakaasuputki lyhyen ajan sisällä Suomen lähivesillä. Se risteää toisen suurhankkeen, Venäjän ja Saksan välisen Nord Streamin neljän kaasuputken kanssa. Nord Stream 2 on rakenteilla.

Främlingin mukaan asennus sujui hyvin risteyspaikassa reilut 40 kilometriä Inkoosta etelään.

– Se oli tarkka paikka, koska Nord Stream 1 oli toiminnassa.

Suomen ja Viron yhdistävä putki ylittää Nord Stream 1:n molemmat putket. Nord Stream 2:n kohdalla se ylittää ensimmäisen putken ja alittaa toisen. Nord Stream 2:n putket on myös jo asennettu tähän risteyskohtaan.

Balticconnectorin putket kulkevat meren pohjassa suurimmaksi osaksi näkyvillä. Joissakin kohdissa putki on peitetty kivillä. Myöskään ihan rannassa putki ei näy, koska se on suojattu jäiltä.

Mitä tehtiin räjähteille, entä hylyille?

Kaasuputken reitiltä löytyi kaikkiaan 15 sota-ajan räjähdettä, jotka piti poistaa. Tom Främling kertoo, että joukossa oli vanhoja räjähtämättömiä lentopommeja ja miinoja sekä paljon ruostunutta rautaromua. Suurin osa sijaitsi Viron puolella, joten Viron merivoimat hoiti räjähteet pois.

– Räjähteitä osattiin odottaa, koska myös Nord Stream -projektissa löydettiin niitä.

Putken läheltä löytyi muutama hylky, jotka ovat suojeltavia kohteita.

– Suomen rannikolta löytyi yksi aika hyvin säilynyt hylky, mutta muut olivat jo puupaloja.

Pian voi ostaa kaasua vaikka Hollannista

Putken rakentaminen liittyy olennaisesti Suomen kaasumarkkinoiden avautumiseen. Baltian maissa ja monessa muussa EU-maassa markkinat ovat jo auki, ja nyt on Suomen vuoro.

Parin vuoden päästä Suomi on yhteydessä Euroopan verkostoon, jolloin Suomeen voi ostaa kaasua vaikka Hollannista.

Markkinoiden avautuminen tarkoittaa samaa, kuin sähköpuolella tapahtui 1990-luvulla, jolloin siirtoliiketoiminta ja sähkön myynti eriytyivät.

Kaasuputkisto ja -infra eriytetään energiayhtiö Gasum Oy:stä, joka vielä nyt omistaa Suomen maakaasun putkiverkoston. Verkoston omistaa ensi vuoden alusta uusi valtionyhtiö Gasgrid Finland.

– Markkinoille tulijoiden pitää rekisteröityä markkinaosapuoleksi toimiakseen Suomessa. Tämä prosessi on juuri alkanut, joten vielä ei tiedetä, minkä verran uusia toimijoita ja kilpailua Suomen markkinoille saadaan 2020 alusta, operatiivinen johtaja Anni Sarvaranta Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy:stä kertoo.

– Kiinnostusta on ollut Baltian maista ja muualta Euroopasta.

Ennen Balticconnectoria Suomessa käytettävä putkimaakaasu tulee yhdestä tuontipisteestä Imatran kautta Venäjältä. Parin vuoden päästä Suomi on yhteydessä jo Euroopan verkostoon, jolloin Suomeen voi ostaa kaasua vaikka Hollannista.
Ennen Balticconnectoria Suomessa käytettävä putkimaakaasu tulee yhdestä tuontipisteestä Imatran kautta Venäjältä. Parin vuoden päästä Suomi on yhteydessä jo Euroopan verkostoon, jolloin Suomeen voi ostaa kaasua vaikka Hollannista.

Mikä?

250 miljoonan projekti

Balticconnector on Suomen ja Viron yhdistävä kaasuputki, joka mahdollistaa Baltian maiden ja Suomen kaasumarkkinoiden yhdistämisen ja integroitumisen EU:n yhteisiin energiamarkkinoihin.

Kokonaiskustannukset ovat 250 miljoonaa euroa. EU-tuki komissiolta oli 187,5 miljoonaa.

Siirtokapasiteetti on 7,2 miljoonaa kuutiometriä (72 GWh) vuorokaudessa.

Maakaasua käyttää ennen kaikkea teollisuus lämmitykseen ja raaka-aineena.

Kotitalouksilla lämmön ja sähkön tuottaminen kaasulla on loppunut lähes kokonaan. Korvaajina uusiutuvat energiamuodot. Teollisuudessakin käyttö on puolittunut 15 vuoden kuluessa.

Ennen Balticconnectoria Suomessa käytettävä putkimaakaasu tulee yhdestä tuontipisteestä Imatran kautta Venäjältä.

Biokaasu lisääntyy

Putkessa voi liikkua maakaasun lisäksi ainakin LNG eli nesteytetty maakaasu, biokaasu ja keinotekoinen kaasu.

Suomessa liikkuu nyt jonkin verran biokaasua ja LNG:tä.

Jätepohjainen biokaasu on täysin uusiutuvaa, ja sen tuotannolle ja kulutukselle odotetaan kasvua.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.