Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla kaksinkertainen riski kuolla syöpään verrattuna kantasuomalaisiin – syy saattaa olla kielimuurissa

SSS/ Minna Määttänen
Kuvituskuva
Kuvituskuva

Milla Granlund

Tuore tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajataustaisten lasten riski kuolla syöpään on noin kaksinkertainen verrattuna kantasuomalaisiin.

Niistä lapsista, jotka olivat suomalaistaustaisia ja syntyneet Suomessa, 83 prosenttia eli viisi vuotta syövän toteamisen jälkeen. Vastaava luku oli 68 prosenttia, jos äiti oli ulkomaalaistaustainen ja 70 prosenttia, jos isä oli ulkomaalaistaustainen ja syntynyt ulkomailla. Tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty selkeää syytä erolle.

– Syitä voi olla monia. Emme pystyneet tutkimaan esimerkiksi eri etnisten ryhmien genetiikasta ja biologiasta löytyviä syitä. Ero on kuitenkin todella suuri, joten asiaa pitää kyllä selvittää tarkemmin, kertoo tutkija Anniina Kyrönlahti.

Kyrönlahti kertoo tutkimusryhmän uskovan, että yksi selvitys voi löytyä kielimuurista.

– Tulkkauspalveluita toki käytetään sairaaloissa, mutta niitä ei ole aina saatavilla eikä tulkit ole jokapäiväisessä hoidossa mukana. Olemme miettineet voisiko olla niin, että kotiin annettavia hoito- ja seurantaohjeita jää ymmärtämättä kielimuurin vuoksi, Kyrönlahti toteaa.

Pohjois-Amerikassa tehdyissä tutkimuksissa on todettu eroja kuolleisuudessa eri etnisten ryhmien välillä. Kyrönlahden mukaan Pohjois-Amerikassa tutkimustulokseen vaikuttaa kuitenkin suurella todennäköisyydellä tapa järjestää terveydenhuolto.

– Sikäläinen terveydenhuoltojärjestelmä vaikuttaa todennäköisesti aika paljonkin. Siellä on tutkittu paljon valkoihoisten, tummaihoisten ja hispaanien eroja. Useinhan se on niin, että tummilla ja hispaaneilla saattaa olla alempi sosioekonominen asema ja terveydenhuoltojärjestelmä on vakuutuspohjainen, mikä varmasti muuttaa tutkimustulosta. Siellä sosioekonominen asema vaikuttaa. Tutkimme omasta aineistostamme, että selittäisikö sosioekonominen tausta eroja. Se ei kuitenkaan selittänyt eroa kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten välillä.

Suomessa kaikki syöpään sairastuneet lapset hoidetaan yliopistosairaalassa ja valtio tukee kalliiden lääkkeiden hankkimisessa.

– Kaikki saavat samat hoitolinjat, joten hoidossa ei ole eroa, Kyrönlahti kertoo.

Tutkimuksia jatketaa kerätyn aineiston perusteella.

– Aiomme rekisteriaineiston perusteella tutkia, löytyykö eroja esimerkiksi kuolinsyistä maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten välillä, Kyrönlahti toteaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen lasten ja vanhempien syntyperän vaikutusta syöpäkuolleisuuteen vertailemalla suomalaistaustaisia ja ulkomaalaistaustaisia, Suomessa tai ulkomailla syntyneitä. Lisäksi tutkittiin vanhempien äidinkielen vaikutusta kuolleisuusriskiin. Aineisto käsitti 4437 alle 20-vuotiaana vuosina 1990 – 2009 Suomessa syöpään sairastunutta lasta ja nuorta. Tutkimus tehtiin rekisteriaineistolla ja tiedot kerättiin Suomen Syöpärekisteristä, Tilastokeskukselta ja Väestörekisterikeskukselta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.