Suomeen päästetään 134 000 maahantulijaa – Pohjoisessa hitaasti kasvanut ankerias vastaa melkein kymmentä keskieurooppalaista

Gramman painoiset lasiankeriaat saapuivat Britanniasta lentorahtina Ruotsin kautta. Koko kalalasti painaa vain 40 kiloa, kun Euroopasta salakuljetetaan vuodessa jopa sata tonnia poikasia.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen kalastusmestari Kyösti Nousiainen haki Helsinki-Vantaalta ankeriaslastin, joka lähti Merenkurkun suunnalle.
Varsinais-Suomen ely-keskuksen kalastusmestari Kyösti Nousiainen haki Helsinki-Vantaalta ankeriaslastin, joka lähti Merenkurkun suunnalle.

Jami Jokinen

Suomessa kasvaneiden ankeriaiden merkitys on äärimmäisen uhanalaiselle lajille määräänsä suurempi.

Suurin osa täältä kutuvaellukselle lähteneistä kaloista on kasvanut levinneisyysalueensa pohjoisreunan oloissa hitaasti ja on saavuttanut vaellusiän vasta 15-20 -vuotiaina.

Eteläisempiin lajitovereihin verrattuna ikää on usein tuplasti. Se näkyy lisääntymistehokkuudessa, sillä vanhempi kala tuottaa kiloa kohden enemmän mätiä kuin nuorempi.

– Yksi iso meikäläinen vastaa seitsemää-kahdeksaa keskieurooppalaista, sanoo tutkija Jouni Tulonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Parhaillaan eri puolille maata istutetaan yhteensä 134 000 ankeriaan poikasta eli niin sanottua lasiankeriasta. Britanniasta pyydetyt ja Ruotsissa karanteenissa olleet istukkaat saapuivat keskiviikkona lentoteitse Helsinki-Vantaalle.

Ankeriaan erikoisen elinkierron vuoksi ei voida puhua lainkaan lajin Suomen-kannasta.

Sen sijaan kyseessä on eurooppalainen ankeriaspopulaatio, jonka yksilöitä vaeltaa Sargassomeren kutualueelle samoihin aikoihin maanosan eri puolilta.

– Eri suunnista tulleet ankeriaat lisääntyvät satunnaisesti keskenään, Tulonen korostaa.

Myös merivirtojen mukana ajelehtivien poikasten vaellus Atlantin länsiosasta Euroopan makeisiin vesiin on enemmän tai vähemmän satunnaista. Suomeen luontaisesti saapuvat lasiankeriaat voivat olla vaikkapa espanjalaisia – ja päinvastoin.

Niinpä saarivaltiosta tulleet istukkaatkaan eivät ole vierasta kantaa, joka uhkaisi kotimaista geeniperintöä.

Ankerias ei lisäänny vankeudessa, minkä vuoksi kaikki istukkaat on kerättävä luonnosta.

Suomeen saapuneet, gramman painoiset poikaset on pyydystetty Britannian Severnjoesta erityisten kestävyyskriteerien mukaisesti.

– Suurin osa käytetään istutuksiin eri puolilla Eurooppaa ja osa istutetaan pyyntialueen vesistöihin patojen yläpuolelle, kertoo kalastusbiologi Malin Lönnroth Kalatalouden Keskusliitosta.

Euroopan ankeriaskanta on romahtanut 80-luvun jälkeen yli 90 prosenttia.

Istutuksilla saadaan vahvistettua paikallisia kantoja ja lisättyä pyyntimahdollisuuksia. Merkitystä lajin selviämiseen on sen sijaan jouduttu pitkälti arvailemaan.

– Istutettua alkuperää olevien vaellusankeriaiden on kuitenkin todettu lisäävän vaellusankeriaiden määrää. Ne aloittavat vaelluksensa ja seuraavat samoja reittejä kuin luontaista kantaa olevat lajikumppanit, Tulonen sanoo.

Suomeen istutettavat kalat merkitään strontiumkloridikylvyssä, jonka vuoksi ne pystytään myöhemmin erottamaan luontaisesti siirtyneistä kaloista vielä vaellusvaiheessa.

Jälkimmäiset ovat vaarassa kadota Suomesta kokonaan.

– Luontaiset poikaset ovat tosi vähissä. Rannikolla istukkaiden osuus on 90 prosenttia ja sisävesissä lähes sata.

Pieni osa vuosittaisista istutuksista katetaan esimerkiksi teollisuuden vesi- ja ympäristölupiin liittyvillä velvoitemaksuilla. Ylivoimaisen osan kustannuksista maksavat kuitenkin osakaskunnat ja muut Kalatalouden keskusliiton jäsenjärjestöt.

Tänä vuonna mukana on poikkeuksellisesti myös 60 000 valtion eli käytännössä Luken kustantamaa kalaa.

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES suosittelee, ettei ankeriaita istutettaisi patojen yläpuolelle.

Tästä huolimatta osa yksityisrahoitetuista kaloista istutetaan sellaisiin sisävesiin, joista vaellusmahdollisuutta ei ole lainkaan tai jossa yksilöt todennäköisesti kuolevat vesivoimaloiden turbiineihin.

Luken istukkaat vapautetaan sen sijaan rannikkovesiin ja lisäksi sellaisille alueille, joista on aikanaan mahdollista päästä vaellukselle.

Ankeriaalle Itämeri on käytännössä suuri järvi, ja makeaa vettä kasvuvaiheessa vaativa kala voikin tuoreiden tutkimustietojen mukaan jäädä myös rannikolle kasvamaan. Aiemmin oletettiin, että kaikki pyrkivät sisävesiin vaikka väkisin.

Keskiviikkoiset maahantulijat olivat laillisia, mutta Helsinki-Vantaan kautta saattaa kulkea myös laittomia ankeriaskuljetuksia erityisesti kasvaneen Aasian-liikenteen vuoksi.

Lasiankeriasta on sanottu Euroopan norsunluuksi.

Poikasia salakuljetetaan pääasiassa Kiinaan, jossa ne kasvatetaan syöntikokoon ennen myymistä Japaniin. Järjestäytyneet rikollisryhmätkin ovat paikoin vaihtaneet huumekaupan ankeriaisiin.

– Tuotot ovat suurempia, kiinnijäämisriskit pienemmät ja rangaistukset mitättömiä, Tulonen heittää.

Viime vuosina Euroopan poliisivirasto (Europol) on lisännyt panostuksia salakuljetuksen tutkintaan.

Viraston mukaan rikollisille reiteille päätyy vuosittain jopa sata tonnia lasiankeriaita. Laillisen pyynnin määrä on alle puolet tästä.

Vaikka ankeriaan kriisi johtunee pääosin ympäristömuutoksista, uhkaa rikollisuuskin ajin säilymistä.

– Jos se saataisiin kuriin, sillä olisi valtava merkitys.

Ankeriaan lisääntymiseen liittyy edelleen mystiikkaa. Lajin poikaset syntyvät Sargassomerellä, mutta ainoatakaan kutuvalmista kalaa ei merialueelta ole tavattu.

Satelliittiseurannoissa on pystytty todentamaan esimerkiksi Ruotsissa kasvaneiden ankeriaiden kulkua Norjan rannikolle ja sieltä avomerelle.

Britanniassa merkittyjä kaloja on puolestaan pystytty seuraamaan Afrikan länsipuolelle asti. Jäljet loppuvat kuitenkin sinne.

Nyt vastaus ikuisuuskysymykseen voi olla lähellä.

Kap Verdessä on parhaillaan menossa hanke, jossa seurantalaitteita asennetaan vaelluskaloille vasta siellä. Se lisää mahdollisuuksia havaita kaloja lopulta myös Sargassomeressä.

Kalojen liikkeitä selvitetään uusilla keinoilla myös Itämerellä.

Perinteisiä kalamerkkejä palautuu tutkimukseen yhä vähemmän, sillä ankeriaan pyynti on vähentynyt rauhoitusten vuoksi ja kuluttajien kiinnostuksen hiivuttua.

Nyt kokeillaan ääntä lähettäviä telemetriamerkkejä. Tanskan teknillinen korkeakoulu on asentanut niiden kuuntelua varten 18 kilometrin mittaisen kuunteluverkoston Tanskan salmiin.

Verkosto pystyy havaitsemaan sen ohittavat ankeriaat ja erottamaan niiden yksilölliset lähetinsgnaalit.

Ankeriaita merkitään Tanskan lisäksi Latviassa, Virossa, Ruotsissa ja Suomessa.

– Me asennamme syksyllä parikymmentä merkkiä ja myöhemmin ehkä lisää. Tästä saadaan varmasti tosi mielenkiintoista tietoa, Tulonen kertoo.

Havaintoja kerätään ainakin vuoteen 2021 saakka.

Tästä on kyse

Istutuspaikkoja eri puolilla maata

Ankeriaita istutetaan tällä viikolla merialueelle Suomenlahdella sekä Vaasan-Kokkolan korkeudelle Pohjanlahdella.

Sisävesissä poikasia lasketaan Hiidenveteen, Vähä-Ruokjärveen, Tiiläänjärveen, Mallusjärveen, Valkjärveen, Ahvenkoskenlahteen, Tuusulanjärveen, Artjärven Pyhäjärveen, Alavuden Ponnenjärveen ja Akkojärveen.

Istutuskohteita ovat myös Kymijärvi, Vesijärvi, Roine, Tampereen Pyhäjärvi, Porovesi, Juurusvesi, Kulovesi, Suurijärvi, Sulkavanjärvi, Mallasvesi sekä Pälkänevesi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vastaa
Lukija
Laskuvirhe?
134 000 gramman painoista, eikös se tee 134 kiloa? Lisäksi vesi jossa ne kuljetetaan. Joku tieto puuttuu tai on virheellinen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Anna
Eikö ole mitenkään vieraslaji?
Entä sitten kun tämä ankerias valtaa alueet ja syö kudut ja muut lajit vaipuvat menneisyyden saaliisiin. Entä jos tämä ankerias vuosien kuluessa tuokin loisia, jotka tappavat muun kalaston?

Silloin istuttajien kädet on pystyssä, mutta silloin he ovat muissa tehtävissä istuttamassa vähä-suolaisen valkohaitakin Saimaaseen.

Kukaan kalatieteilijä ei voi tietää ankeriaan tuhoja.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pasi Lehmuspelto
Vast: Eikö ole mitenkään vieraslaji?
Ei ole vieraslaji, lisääntymisen monivaiheisuus vain on tehnyt harvinaiseksi tässä levottomassa maailmassa. Kukaan ei tiedä ankeriaan yleisempänä ollessaankaan tehneen tuhoja.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
besserwisser
Vähän varovaisuutta otsikointiin
Putosin jo tuolilta alkaessani lukea...
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pasi Lehmuspelto
Vast: Vähän varovaisuutta otsikointiin
Loistava otsikko, lisää tällaista!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »