Kotimaa

Häirintä, merikotka ja myrskyt muljauttavat merimetsokantaa: Pesijät siirtyvät, ja kanta kääntyi jo laskuun

Merimetsokannan koko on tutkijoiden arvion mukaan lähellä maksimikokoa. Muutokset tapahtuvat jatkossa pääosin alueiden välillä.
Merimetsokannan koko on tutkijoiden arvion mukaan lähellä maksimikokoa. Muutokset tapahtuvat jatkossa pääosin alueiden välillä.

Pitkään kasvanut merimetsokanta on saavuttamassa tai jo saavuttanut äärirajansa, ja merkittävimmät rannikolla näkyvät muutokset johtuvat lintujen siirtymisestä alueiden välillä.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kannanseurannassa pesiä laskettiin tänä kesänä tuhat vähemmän kuin vuosi sitten. Pesimäkanta on näin ollen laskenut neljällä prosentilla.

Kannan kasvu on hidastunut jo useana vuonna, mutta nyt todettiin ensimmäisen kerran selvä lasku sitten vuoden 2012.

– Pesimäkanta on lähellä kantokykyä, eikä merkittävää kasvua ole enää odotettavissa, arvioi tutkija Pekka Rusanen Sykestä.

Vastaava kehitys on havaittu myös muualla Itämerellä.

Kantaa ovat kurittaneet sekä luonnolliset tekijät että ihmisen toiminta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Erityisesti merikotkat ovat verottaneet merimetsoja. Esimerkiksi Uudessakaupungissa sijaitsevassa pesimäyhdyskunnassa eli koloniassa on havaittu kerrallaan jopa parinkymmentä kotkaa, ja yhdyskunnan koko pieneni vuodessa peräti 700 pesällä.

Kotkien kohteena ovat yleensä poikaset. Se näkyy pesimään palaavien lintujen määrässä.

– Kun kotkat saalistavat poikasia pesimäluodoilta, kannan kasvu taittuu tai kanta pienenee muutaman vuoden viiveellä, Rusanen sanoo .

Myös sääolot ovat laskeneet pesimätulosta. Esimerkiksi Perämerellä osa pesinnöistä tuhoutui myrskyssä touko-kesäkuun vaihteessa.

Kolonioita on myös häiritty ja pesimätulosta heikennetty tarkoituksella.

Erityisesti monet Pohjanlahdella tapahtuneet muutokset johtuvat poikkeusluvalla tehdyistä sekä laittomista häirinnöistä. Luvattomia pesien tuhoamisia havaittiin Eurajoella, Maalahdessa, Uudessakaarlepyyssä ja Haminassa.

Laitonta toimintaa on kohdistunut kolonioihin mahdollisesti myös Porvoossa ja Paraisilla.

Häirinnät saavat aikaan isoja muutoksia, kun linnut tai kokonaiset yhdyskunnat vaihtavat pesäpaikkaa seuraavaksi kesäksi.

Esimerkiksi Vaasan 1600 pesän yhdyskuntaan myönnettiin viime kesäksi lupa munien öjyämiseen. Varsinaista häirintälupaa ei ollut, mutta siitä huolimatta koko kolonia oli tänä kesänä siirtynyt muualle.

– Tällaiset äkkisiirtymät ovat aina johtuneet ihmisen toimista, laillisista tai laittomista, Rusanen sanoo.

– Mitä isompaa koloniaa häiritään sitä voimakkaampaa ja mahdollisesti laajemmalle levittäytyvää siirtyminen on.

Ilmiön vuoksi yksittäisessä kunnassa tai jollakin merialueella tapahtunut muutos tulkitaan helposti kannan kasvusta johtuvaksi. Viimeisen vuoden aikana liikettä on ollut erityisesti Merenkurkusta Selkämerelle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Esimerkiksi Raumalla merimetsojen pesämäärä lähes kolminkertaistui, ja kaupungin sataman edustalla sijaitseva 2080 pesän yhdyskunta on nyt Suomen suurin.

– Aivan hyvin raumalaiset voivat olla entisiä Vaasalaisia.

Raumalla on kerätty nimiä kuntalaisaloitteeseen, jolla kaupunkia vaaditaan hakemaan poikkeuslupaa merimetsojen häirintään.

Myös merikotka aiheuttaa muutoksia yhdyskuntien liikkumiseen. Useimmiten tämä tarkoittaa siirtymistä sisemmäs saaristoon ja kallioluodoilta puustoisiin saariin.

Erot merialueiden välillä ovat suuria. Esimerkiksi Kymenlaaksossa merikotkia on selvästi vähemmän kuin Saaristomerellä.

– Kymenlaaksossa ei edelleenkään ole yhtään puissa pesivää koloniaa eikä merkittävää siirtymää sisemmäs saaristoon. Merikotkan valta-alueella Saaristomerellä puupesien osuus on nyt 54 prosenttia, Rusanen kertoo.

Lue myös: Monivuotinen kansainvälinen tutkimusprojekti jatkuu – alustavissa tuloksissa petolinnustossa vähän myrkkyjä


Tästä on kyse

Merimetsokanta laski

Suomessa pesi tänä kesänä 25 700 merimetsoparia.

Pesimäkanta laski vuodessa tuhannella pesällä.

Pohjanlahdella laskua oli seitsemän ja Suomenlahdella kolme prosenttia. Saaristomerellä pesämäärä pysyi suunnilleen ennallaan.

Merialueiden sisällä ja kuntien välillä muutokset ovat suurempia. Esimerkiksi Merenkurkussa pesien määrä laski 1500 ja Selkämerellä kasvoi tuhannella pesällä.

Koko rannikolla pesimäyhdyskuntia oli 47.

Suurimmat koloniat laskettiin Raumalla (2080), Kirkkonummella (1793), Turussa (1766), Mustasaaressa (1710), Uudessakaupungissa (1670), Eurajoella (1560) ja Porissa (1246 pesää).

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.