Hoitajapula pahenee väestön ikääntyessä – Sairaanhoitoala sanoo tietävänsä lääkkeet ongelmaan

Sairaanhoitajaliitto on esittänyt palkan noston ja työolojen kohentamisen lisäksi alalle houkuttelevia erikoistumismahdollisuuksia.

Ari-Matti Ruuska
Kliinisen hoitotyön asiantuntijat Pia-Maria Tanttu, Soili Hautaniemi, Tarja Kurikka ja Sami Sundell sanovat, että erilaiset etenemismahdollisuudet lisäävät motivaatiota jäädä alalle.
Kliinisen hoitotyön asiantuntijat Pia-Maria Tanttu, Soili Hautaniemi, Tarja Kurikka ja Sami Sundell sanovat, että erilaiset etenemismahdollisuudet lisäävät motivaatiota jäädä alalle.

Riina Rastas

Hoitoalalla on pulaa työntekijöistä. Hallitus on esittänyt ratkaisuksi opiskelupaikkojen lisäämistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kertoi kesäkuun alussa myöntävänsä 5 miljoonaa euroa sairaanhoitajakoulutukselle. Rahalla lisättäisiin 180 aloituspaikkaa jo 2020.

Tämä ei ole kuitenkaan sairaanhoitajaliiton mielestä toimiva ratkaisu hoitajapulan ratkaisemiseksi.

– Opiskelijoiden määrän lisääminen ei tule ratkaisemaan ongelmaa. Toivoisin, että kiinnitettäisiin huomiota nykyisiin työoloihin, Sairaanhoitajien puheenjohtaja Nina Hahtela esittää.

Yksi suurimpia ongelmia Hahtelan mukaan on se, ettei koulutettu työvoima pysy alalla.

Ratkaisuksi on esitetty monenlaisia keinoja. Palkan noston ja työolojen parantamisen lisäksi Hahtela nostaa esiin mahdollisuuden edetä uralla.

Yksi tapa sairaanhoitajalle edetä uralla on hakeutua kliinisen hoitotyön asiantuntijaksi.

Asiantuntijoiden työtehtäviin kuuluvat muun muassa potilashoidon laadun kehittäminen ja tukeminen, tutkimustyö, näyttöön perustuvan toiminnan jalkauttaminen sekä henkilöstön osaamisen varmistaminen.

Tehtävä vaati pääsääntöisesti ylemmän korkeakoulututkinnon. Osa asiantuntijoista on päätynyt koulutukseen suoraan ammattikorkeakoulusta valmistuttuaan, osa on tehnyt pitkän uran sitä ennen.

– Toimin vuosia sairaanhoitajana ja kätilönä. Halusin vaihtelua ja ajattelin kouluttautua lisää. Niinpä lähdin opiskelemaan hoitotiedettä, Tyksin naistenklinikan kliinisen hoitotyön asiantuntija Soili Hautaniemi kertoo.

Suomi sai ensimmäisen kliinisen hoitotyön asiantuntijansa vuonna 2001. Valtakunnallisesti määrä on kasvanut vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa paljon. Nyt työssä toimivia on noin 90.

Erikoistumismahdollisuuksia sairaanhoidossa on muitakin. Sairaanhoitaja voi suorittaa ammattikorkeakoulussa erikoistumisopintoja ja suuntautua esimerkiksi diabetes- tai haavahoitajaksi.

Monet erikoistumisopinnoista ovat maksullisia. Esimerkiksi rajoitetun lääkkeenmääräämisoikeuden saamiseksi sairaanhoitajan on käytävä yleensä työnantajan maksama opintokokonaisuus. Maksullisissa opinnoissa työnantajan asenne ratkaisee.

– Riippuu paikasta, kuinka hyvin esimies tukee kouluttautumista. Meillä tuetaan sitä mielestäni hyvin, kertoo Tyksin neurotoimialueen kliinisen hoitotyön asiantuntija Tarja Kurikka.

Tällä hetkellä kliinisen hoitotyön asiantuntijoita on enimmäkseen erityissairaanhoidon puolella. Sairaanhoitajien Hahtela toivoo, että asiantuntijoita ja muita erikoistuneita hoitajia saataisiin enemmän myös perusterveydenhuollon puolelle.

Pelkkä etenemismahdollisuuksien lisääminen ei kuitenkaan korjaa ongelmia.

Sairaanhoitajien viimeisimmässä vuoden 2018 työolobarometrissä selvisi, että tyytymättömyys työoloihin on kokonaisuudessaan lisääntynyt.

Tyksin ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen kliinisen hoitotyön asiantuntija Sami Sundell arvioi, että sairaanhoitajan alalla pysymisen kannalta tärkeää on työssä jaksaminen.

– Pelkästään resurssien lisääminen ei riitä. Pitäisi muuttaa toimintatapoja ja tehdä yhteistyötä.

Tällä hetkellä sairaanhoitajien työtehtävät ovat laajentuneet osa-alueille, jotka eivät perinteisesti sairaanhoitajille kuulu.

– Monissa paikoissa on ulkoistettu ruoka- ja siivouspalvelut. Sairaanhoitajat joutuvat käyttämään niihin aikaa, mikä on pois potilastyöstä, Hahtela sanoo.

Hahtela kertoo, että jos potilastyötä ei pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi, voi se aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta.

Tyksin medisiinisellä toimialueella kliinisen hoitotyön asiantuntijana toimiva Pia-Maria Tanttu pohtii samaa.

– Olemme täällä potilaita varten. Joskus hoitajat eivät kuitenkaan pysty tekemään hoitotyötä niin hyvin kuin haluaisivat, mikä saattaa vaikuttaa työtyytyväisyyteen ja alalla pysymiseen.

Viime hallitus nosti nopealla aikataululla lähihoitajaopiskelijoiden määrää 500:lla. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin liittohallituksen puheenjohtajan Silja Paavolan mielestä ongelmat ovat muualla kuin opiskelijoiden määrässä.

– Lähihoitajaopiskelijoiden määrä on nyt riittävä. Opetuksen taso on se, mihin pitäisi kiinnittää huomiota.

Opetuksen taso on Paavolan mielestä mennyt alaspäin jokaisella koulutusasteella. Vuonna 2003 loppuneen lähihoitajakoulutusten soveltuvuuskokeen hän haluaisi takaisin.

Myös terveysviranomainen Valvira on esittänyt soveltuvuuskokeen palauttamista. Sen puuttumisen nähdään tuoneen alalle sille soveltumattomia, joista osa on päihdeongelmaisia.

– Alalla pitää olla nollatoleranssi. Päihdeongelmaiset eivät ole alalla lukumäärällisesti iso ongelma, mutta työn luonteen takia tärkeä asia puuttua, Paavola sanoo.

Ongelmat opiskelussa johtuvat Paavolan mukaan opetukseen kohdistuneista leikkauksista. Niinpä kysymys on hänestä siitä, mihin verovaroja halutaan käyttää.

Rahaa kaipaisi myös lähihoitajien päätyöllistäjä vanhustenhuolto. Paavola kertoo, että kotihoidossa yksi ihminen voi käydä aamuisin viidentoista potilaan luona ja tehdä omien alaan kuuluvien tehtävien lisäksi paljon muuta, kuten pestä pyykkiä ja luoda lunta.

Fakta

Sairaanhoitajapula

Sairaanhoitajaliiton mukaan puolet nykyisistä sairaanhoitajista siirtyy eläkkeelle 2030 mennessä. Lisäksi moni vaihtaa alaa tyytymättömyyden takia.

Sairaanhoitajista on pulaa Suomessa eniten maaseudulla ja Helsingissä. Toisaalta hoitajapula on maailmanlaajuinen ilmiö.

Lääkkeeksi on esitetty muun muassa ulkomaista työvoimaa ja lakiin kirjattavaa hoitajamitoitusta.

Sairaanhoitajien tuominen kehittyvistä maista on Sairaanhoitajien puheenjohtajan Nina Hahtelan mukaan ongelmallista. Hän sanoo, että hoitajia tarvitaan kehittyvissä maissa eniten.

Eduskunnassa on keskusteltu siitä, että lakiin lisättäisiin hoitajamitoitus. Yhtä hoidettavaa kohden olisi 0,7 hoitajaa.

Sairaanhoitajaliitto toivoo, että myös hoitoisuus huomioitaisiin. Hoitoisuus tarkoittaa potilaan arvioitua riippuvuutta hoitohenkilöstöstä hoidon aikana.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Sivustaseuraaja
Ratkaisuja
"Ratkaisuksi on esitetty monenlaisia keinoja. Palkan noston ja työolojen parantamisen lisäksi Hahtela nostaa esiin mahdollisuuden edetä uralla."
- Eihän tuo ole mikään ratkaisu. Palkoista saa niin monenlaista "tietoa", etten tiedä mikä on totta, työolojen parantaminen varmaan järkevää, mutta edetä uralla tarkoittaa sitä, että ne tekevät kädet joista käsittääkseni on pula, siirtyvät jonnekin muuhun.
Ja taas on pula tekevistä käsistä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ajattelija
Palkkaa lisää
Jos palkkaus on reilu pari tonnia kun pääset koulusta ja jos oikein hyvin käy voit saada jossain vaiheessa lisineen kolmen tonnin paikkeilla. Jossain muussa ammatissa on aika paljon vähemmän vastuuta mutta palkkaus on aika paljon parempi esim. koneen kuljettaja vs ammattikorkeakoulu tutkinto sairaanhoitaja.

Toiseksi jotkin voittoa tavoittelevat firmat tekevät vielä niin että sinut kutsutaan taikka vaan annetaan niitä kuuden tunnin päiviä silloin tällöin eli et saa työttömyyskorvausta mutta et saa sellaista palkkaa jolla saisi laskut maksoon.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Kokenuthoitaja
Urasta ja osaamisesta
Parhain tapa uraetenemiseen olisi osaamiseen perustuva palkka, kuten jo laajasti muissa länsimaissa tehdään. Kliinisesti asiantuntijaksi ei kaikissa työpaikoissa käy, kuin hoitotieteilijä, tämä on estetty kelposuusehdolla. Kuitenkin ammattikorkeakoulun YAMK tutkinto antaa saman pätevyyden, lisäksi YAMK tutkintoa ei edes pääse opiskelemaan ennenkuin on tietty määrä käytännön työkokemusta omalta Sote alaltaan. Toisin kuin
yliopistoon pääsee heti, kun on perustutkinto suoritettu.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »