Suomessakin esiintyy kerjäämään pakottamista – ihmiskaupan uhreja tunnistetaan yhä huonosti

Mikael Rydenfelt
Arkistokuva.
Arkistokuva.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on kuluvana vuonna kesäkuun loppuun mennessä otettu 115 uutta asiakasta, Maahanmuuttovirasto kertoo tiedotteessaan.

Määrä on yli puolet enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan, jolloin palveluiden piiriin oli otettu 76 uutta asiakasta. Määrä on noussut huimasti, sillä vuonna 2017 asiakkaaksi otettiin samalla aikavälillä 55 henkilöä ja vuonna 2016 vain 45.

Uusista asiakkaista vajaan kolmanneksen on arvioitu joutuneen ihmiskauppaan viittaavan hyväksikäytön kohteeksi Suomessa.

Tiedot käyvät ilmi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tuoreesta puolivuotiskatsauksesta.

Eniten Suomessa tunnistettiin työvoiman hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreja sekä pakkoavioliittoon liittyvän ihmiskaupan uhreja. Molempia oli yhteensä 12 henkilöä.

Työvoiman hyväksikäyttöä havaittiin etenkin ravintola-alalla sekä maataloudessa.

Pakkoavioliitoista neljä oli solmittu Suomessa. Kahdeksassa tapauksessa liitto oli alkanut ulkomailla, tavallisesti morsiamen ollessa vielä alaikäinen. Perheen paetessa kotimaastaan Suomeen on hyväksikäyttö paljastunut perheväkivallan kautta.

Turvakodit ovat olleet avainasemassa pakkoavioliiton uhrien tunnistamisessa ja palveluiden piiriin ohjaamisessa.

Myös kiisteltyjä kerjäämiseen pakotettuja ihmiskaupan uhreja on nyt hakeutunut hakeutunut avun piiriin.

Migrin mukaan Suomessa on käyty väittelyä siitä, esiintyykö maassa tällaista ihmiskaupan muotoa.

Kerjäämään pakottamisessa alisteisessa asemassa oleva henkilö pakotetaan kerjäämään ja luovuttamaan saamansa varat hyväksikäyttäjilleen.

Uhri voidaan myös pakottaa tekemään pikkurikoksia tai esimerkiksi keräämään pulloja.

Auttamisjärjestelmään on alkuvuodesta hakeutunut kaksi henkilöä, joiden on arvioitu joutuneen kerjäämään pakottamiseen liittyvän ihmiskaupan uhriksi Suomessa. Toinen näistä henkilöistä oli myös pakotettu toimimaan rikollisesti. Lisäksi avun piiriin hakeutui kolmas henkilö, joka yritettiin väkivalloin ja nälässä pitämällä pakottaa rikolliseen toimintaan.

Migrin Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä ei uskota, että kerjäämiseen liittyisi Suomessa aina hyväksikäyttöä.

Pääosin toiminta voi olla vain kerjäämistä elannon saamiseksi. Auttamisjärjestelmä kuitenkin muistuttaa, että mahdollisuus hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan on olemassa lähes kaikilla aloilla, myös kerjäämisessä.

Joukossa voi olla joitakin henkilöitä, joiden asema on muita kehnompi.

Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreja on alkuvuodesta tunnistettu hälyttävän vähän Suomessa.

Edellisvuonna prostituutioon painostettuja tai pakotettuja henkilöitä ohjautui auttamisjärjestelmän palveluihin useita etenkin poliisin paljastavan toiminnan kautta. Tänä vuonna vastaavaa ei ole tapahtunut, mihin syynä voi olla muun muassa resurssien vähyys poliisin rikoksia paljastavassa toiminnassa. 

Ihmiskaupan uhreja tunnistetaan edelleen heikosti kunnissa ja esimerkiksi lastensuojelussa, terveydenhuollossa, sairaaloissa sekä vankiloissa. Ongelmana on auttamisjärjestelmän näkemyksen mukaan tiedon puute, vaikka kaikki rajavartijaksi ja poliisiksi opiskelevat tulevat tästedes saamaan IHME-hankkessa rakennetun peruskoulutuksen ihmiskaupasta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.