Unkarin Suomen-suurlähetystö: Orbán ei hyökännyt Suomea vastaan – "Kyseessä on vastaväite, koska Unkari joutui ankaran oikeusvaltioarvostelun kohteeksi"

Unkarin pääministeri Viktor Orbán piti lauantaina huomiota herättäneen puheen Romanian Transilvaniassa järjestettävillä perinteisillä Tusványosin politiikkafestivaaleilla.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán piti lauantaina huomiota herättäneen puheen Romanian Transilvaniassa järjestettävillä perinteisillä Tusványosin politiikkafestivaaleilla.

Unkarin Suomen-suurlähetystö otti kantaa Orbánin puheisiin omassa Facebook-päivityksessään. Suurlähettiläs kieltäytyi kommentoimasta asiaa tarkemmin Lännen Medialle.

Tuukka Tuomasjukka

Unkarin Suomen-suurlähetystön mukaan maan pääministeri Viktor Orbán ei hyökännyt Suomea vastaan.

Suurlähetystö ottaa kantaa asiaan omassa Facebook-päivityksessään maanantaina.

– Pääministeri Orbán ei hyökännyt Suomea vastaan lauantaina puheessaan, kuten jotkut suomalaiset tiedotusvälineet väittivät väärin, suurlähetystön Facebook-sivuilla kirjoitetaan.

Unkarin Suomen-suurlähettiläs György Urkuti kieltäytyi kommentoimasta asiaa tarkemmin Lännen Medialle. Hän kuitenkin vahvistaa yhdessä suurlähetystön lähetystöneuvos Endre Szabón kanssa, että signeeraamaton teksti on Urkutin kirjoittama.

Suurlähetystön Facebook-sivulla julkaistussa kirjoituksessa huomautetaan, että Orbán kutsui suomalaisia ystävikseen kolme kertaa, vaikka pääministeri ensin arvosteli Suomen korostamaa oikeusvaltioperiaatetta.

– Kyseessä on vastaväite, koska ensin Unkari joutui ankaran oikeusvaltioarvostelun kohteeksi, vaikka ei ole edes olemassa mitään yleistä näkemystä tai määritelmää siitä, mitä oikeusvaltio tarkoittaa.

– Oikeusvaltio ei ole mitään tarkka oikeuskäsite, vaan pikemminkin hämärä poliittinen väline joillekuille poliittisissa väittelyissä, suurlähetystön kirjoituksessa sanotaan.

Unkarin pääministeri Orbán kritisoi Suomea puhuessaan lauantaina Tusványos-politiikkafestivaaleilla Romaniassa. Pääministeri on arvostellut erityisesti sitä, ettei Suomessa ole perustuslakituomioistuinta.

– Tarvitsemme itsehillintää, ettemme nauraisi kumppaneillemme tai loukkaisi heitä, valtiosihteeri Zoltán Kovács tviittasi pääministeri Orbánin sanoneen.

Orbánin kritiikki Suomea kohtaan sisälsi samoja argumentteja, joita unkarilaisessa mediassa on esitetty viime aikoina.

Hallitusmyönteinen Origo-verkkolehti kirjoitti heinäkuun puolessavälissä kriittisiä artikkeleita muun muassa Suomen oikeusjärjestelmästä ja median tilanteesta.

Myöhemmin Kovács kirjoitti samantyylisiä huomioita englanniksi blogiinsa, joka ilmestyy valtion viestintäkanaviin kuuluvalla abouthungary.hu-verkkosivustolla.

Ulkoministeri Pekka Haavisto ei kommentoinut Orbánin lausuntoja Lännen Medialle. Haavisto käsitteli aihetta viime viikolla Ylen A-studiossa.

– Tämä ei ole normaalia kanssakäymistä EU-maiden välillä, hän sanoi tuolloin.

Myös Unkarin Suomen-suurlähetystön suhde hallinnon Suomi-syytöksiin on vaihdellut. Vielä Origon artikkeleiden jälkeen suurlähetystön sivuilla kirjoitettiin, etteivät artikkelit ole Unkarin valtion virallisia kannanottoja.

Orbánin puheen jälkeen tällaista huomiota ei enää esitetty.

EU-parlamentti on moittinut Unkaria useista asioista, kuten oikeuslaitoksen itsenäisyyden poistamisesta, korruptiosta, tietosuojan rikkomisesta, sananvapauden romuttamisesta, akateemisen ja uskonnon vapauden rajoittamisesta, vähemmistöjen oikeuksien polkemisesta sekä turvapaikkaa hakevien ihmisten tylystä kohtelusta.

Suomi on joutunut Unkarin hallinnon kohteeksi sen jälkeen kun Suomi on aikonut sitoa EU:n tukirahoja oikeusvaltioasioihin. Aloite on tullut EU-komissiolta, mutta Suomi on pitänyt sitä aktiivisesti esillä EU:n puheenjohtajuuskaudellaan.

– Suomi ja Unkari ovat siis tästä asiasta eri linjoilla, mutta siitä huolimatta Suomi ja suomalaiset ovat aina Unkarin ja unkarilaisten hyviä ystäviä ja rakastettuja kielisukulaisia, suurlähetystö kirjoittaa.

Aiemmin Unkarissa on kyseenalaistettu suomen ja unkarin kielten kielisukulaisuutta. Tilalle on tarjottu ajatusta, että unkari olisi turkinsukuinen kieli.

Kielitieteen vakiintuneen näkemyksen mukaan sekä suomi että unkari kuuluvat suomalais-ugrilaisiin kieliin.

Viime marraskuussa puhemies László Kövér sanoi turkkilaiskielisten maiden yleiskokouksessa, että turkkilaiset veljet ovat hyväksyneet heidät joukkoonsa. Unkarilla on ollut kokouksessa tarkkailijarooli.

Saman vuoden syyskuussa pääministeri Orbán väitti Kirgisiassa, että unkarin kieli olisi sukua turkkilaiskielille.

Lue myös:

Analyysi: Unkarin hallituksen suhtautumista Suomeen ei tarvitse enää arvuutella – Hammasta pitäisi jaksaa purra vielä viisi kuukautta

Analyysi: Suomen EU-puheenjohtajakautta ei huomaa kukaan, eivätkä eurooppalaiset lehdet revittele siitä juttuja – ja hyvä niin