Analyysi: Suomen EU-puheenjohtajakautta ei huomaa kukaan, eivätkä eurooppalaiset lehdet revittele siitä juttuja – ja hyvä niin

Maa, joka hoitaa puheenjohtajatehtävänsä kunnolla, ei yleensä jää mieleen.

Patrick Seeger
Pääministeri Antti Rinteen puhe Euroopan parlamentille ei herättänyt suurta kiinnostusta.
Pääministeri Antti Rinteen puhe Euroopan parlamentille ei herättänyt suurta kiinnostusta.

Visa Noronen

Berliini

Kysyin Strasbourgissa europarlamentin viime viikon istunnossa korkealta EU-virkamieheltä, oliko hän käynyt kuuntelemassa, kun pääministeri Antti Rinne esitteli Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaa.

– En. Oliko siinä mitään historiallista, hän vastasi.

Suomen alkanut EU-puheenjohtajakausi ei ole suuremmin villiinnyttänyt ketään, eivätkä Euroopan lehdet olet juuri revitelleet siitä juttuja. Kiinnostus ohjautuu muualle. Hyvä niin.

Se, että Suomen puheenjohtajakausi ei juuri saa ihmisiä kohisemaan, tarkoittaa, että Suomeen luotetaan.

Suomelta ei odoteta mitään käänteentekevää vaan sitä, että asiat menevät eteenpäin niin kuin pitääkin.

EU ei kaipaa yllätyksiä vaan sitä, että pahimpien ongelmien ratkaisu edistyy. Ilmastoasioissa, EU:n rahoituksessa, oikeusvaltioasioissa ja pakolaisasioissa on ihan riittävästi tekemistä mille tahansa puheenjohtajalle.

EU:n päätöksenteko tapahtuu – monin poikkeuksin – seuraavasti: Komissio ehdottaa uutta lainsäädäntöä. Tämän jälkeen EU-jäsenmaat päättävät neuvostossa ehdotukseen oman kantansa ja muutostarpeensa, ja europarlamentti tekee samoin. Lopulta neuvosto ja parlamentti sopivat keskenään kompromissista, joka sopii kummallekin, ja näin lainsäädäntö tulee hyväksytyksi.

EU-puheenjohtajuus tarkoittaa, että nyt Suomi neuvoston puheenjohtajana neuvottelee muiden jäsenmaiden kanssa, jotta asioista syntyy enemmistölle sopiva yhteisymmärrys ja päätöksiä saadaan aikaan.

Maa, joka hoitaa puheenjohtajatehtävänsä kunnolla, ei yleensä jää mieleen. Yhteiset asiat vain edistyvät niin kuin pitääkin. EU-puheenjohtajamaa pääsee otsikoihin laajemmin lähinnä silloin, kun asiat eivät etene.

Romania sai Suomea edeltävänä EU-puheenjohtajamaana poikkeuksellisen paljon huomiota mediassa.

Maa on Transparency Internationalin arvioissa EU:n neljänneksi korruptoitunein. Romaniassa johtava puolue on yrittänyt muuttaa rikoslakia niin, että korruptiosta selviäisi jopa kokonaan ilman tuomiota.

Maan presidentti ja hallitus ovat olleet keskenään täydessä taistelussa. Kun Romania aloitti puheenjohtajana, Euroopan lehdissä vilisi juttuja, joissa niin romanialaiset itse kuin EU-johtajat epäilivät Romanian kykyä johtaa Euroopan asioita.

Kiitetystä puheenjohtajamaasta hyvä esimerkki on vastaavasti Viro. Hyvissä ajoin ennen EU-puheenjohtajakautta maassa kauhisteltiin, miten pieni maa onnistuu hoitamaan puolivuotiskautensa Euroopan johdossa.

Poliitikkojen ja virkamiesten keskuudessa syntyi halu näyttää, mihin pieni maa pystyy. Asiat järjesteltiin Suomenlahden eteläpuolella niihin kunnolla paneutuen.

Lopputuloksena Viron puheenjohtajuudesta tuli erityisen kiitetty. Maa vei ajankohtaisia isoja asioita eteenpäin. Lisäksi se sai nostettua keskeisemmin esille Europalle tärkeää, mutta usein hieman sivuun jäävää aihetta, digitalisaatiota.

Mutta vaikka EU-käytävillä Viron kautta muistetaan edelleen hyvällä, aika vähiin jäivät puheenjohtajakautta koskevat lehtijutut Euroopassa.

Tähän mennessä ainoa poikkeus, jossa Suomi on EU-puheenjohtajamaana saanut erityistä huomiota, on Unkarin media. Sekä valtapuolue Fideszin hallussa oleva Origo-lehti että Unkarin hallinnon ylläpitämä About Hungary -blogi ovat arvostelleet Suomea räimäkästi.

Taustalla on Unkarin huoli siitä, että Suomi EU-puheenjohtajamaana leikkaa varoja EU:n kolmanneksi korruptoituneemmalta ja oikeusvaltion romuttaneelta maalta.

Suomen johdolla yritetään saada aikaan sopua EU:n pitkäaikaisista budjettilinjoista vuosille 2021–27. Byrokratian kielellä kyseessä on monivuotinen rahoituskehys.

Jos Suomi saa edistettyä tähän suunniteltua järjestelmää, jossa EU-rahoja leikataan oikeusvaltioperiaatetta rikkovilta mailta, puheenjohtajuuskautta voidaan pitää onnistuneena.

Palkkiona tästä Suomi saisi roimasti kipakkaa kirjoittelua Unkarin hallituksen ohjaamalta medialta. Se olisi kielteistä julkisuutta, josta Suomi voisi olla ylpeä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Santtu-K
Unkari huomasi
Unkarissa on kirjoitettu Suomen oikeusvaltiotilanteesta epäilevään sävyyn. Pakko myöntää, että onhan siinä Unkarin epäilyssä taustaakin. Suomi ei todellakaan ole kansainvälisen mittapuun mukainen oikeusvaltio. Maailma muuttuu, mutta Suomen lainsäädäntö polkee paikoillaan eikä enää uudistu vastaamaan nykyisen, kovan maailman olosuhteita. Suomessa liikkuu vapaana ihmisiä, jotka ovat aikoinaan syyllistyneet kammottaviin, toisiin ihmisiin kohdistuneisiin rikoksiin, mutta ovat nyt vapaina, eikä kukaan tiedä, voiko heidän läheisyydessään kokea elämänsä turvalliseksi. Suomessa langetettavat tuomiot ovat lastentarhatasoa verrattuna muissa maissa käytössä oleviin tuomioihin. Suomessahan ei ole oikeata elinkautistakaan lainkaan. Kaikkein naurettavin asia on tuo ehdollinen vankeustuomio, josta esimerkiksi muualta Suomeen tulleet ihmiset sanovat, että se ei ole tuomio lainkaan. Minut vapautettiin, sanovat muualta tulleet. Täällä ei rankaista pahoinpitelystä tai raiskauksesta ollenkaan.
Ehkä tuohon väitteeseen oikeusvaltion rappeutumisesta löytyy vähän aihettakin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Einari
Vast: Unkari huomasi
Onko trollaus sitten muka pätevää kirjoittelua?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »