Tutkimus: Matkapuhelinta käyttävät eniten ihmiset, joilla on päänsäryn riskitekijöitä – puhelimen käytöllä ei yhteyttä päänsärkyyn

OUTI JÄRVINEN
Kuvituskuva
Kuvituskuva

Tampereen yliopiston johtamassa tutkimuksessa havaittiin, ettei matkapuhelimen käytöllä ole yhteyttä päänsärkyyn tai kuulo-ongelmiin, kuten tinnitukseen tai kuulon heikentymiseen. Nelivuotiseen seurantatutkimukseen osallistui yli 24 000 ihmistä Suomesta ja Ruotsista.

Tutkimukseen osallistuneet henkilöt antoivat operaattoreilleen luvan luovuttaa näiden puhelutiedot tutkimusta varten vuosina 2009–2010. Osallistujat jaettiin ryhmiin sen perusteella, kuinka paljon he puhuivat puhelimessa. Eniten puhelinta käyttäneet puhuivat puhelimessa viikossa 4,5 tuntia. Tätä ryhmää verrattiin vähiten puhuneisiin eli niihin, jotka puhuivat viikossa alle 72 minuuttia puhelimessa. Analyysiin otettiin mukaan vain sellaisia henkilöitä, jotka eivät raportoineet tutkimuksen alussa viikoittaista päänsärkyä, kuulon alenemaa tai tinnitusta. Kun verrokkiryhmiltä kysyttiin oireita uudestaan neljän vuoden kuluttua, lähes joka kymmenes kertoi seurannan aikana alkaneesta viikoittaisesta päänsärystä. Päänsärky oli hieman yleisempää enemmän puhelinta käyttäneillä. Kun päänsäryn muut riskitekijät kuten ikä, sukupuoli, terveydentila, lääkkeiden käyttö ja masennus otettiin huomioon, ero hävisi. Puheajan määrä ei tutkimuksen mukaan ollut yhteydessä myöskään tinnitukseen tai kuulon heikentymiseen.

– Tulokset osoittavat, että matkapuhelinta käyttävät eniten ihmiset, joilla on myös eniten päänsäryn riskitekijöitä. On myös mahdollista, että runsas matkapuhelimen käyttö liittyy kiireiseen ja stressaavaan elämäntyyliin, sanoo Suomen tutkimusta johtava epidemiologian professori Anssi Auvinen Tampereen yliopistosta tiedotteessa.

Matkapuhelinten vaikutuksesta päänsärkyyn ja muihin oireisiin on saatu aiemmin ristiriitaisia tietoja. Aiemmissa tutkimuksissa osallistujia on pyydetty itse arvioimaan matkapuhelimen käyttöään.

– Tutkimus antaa aiempaa luotettavampaa tietoa, sillä matkapuhelimen käyttöä koskevat tiedot saatiin puhelun tarkkuudella puhelinoperaattoreilta, toteaa Auvinen.

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida radiotaajuisen sähkömagneettikentän mahdollisia vaikutuksia terveyteen. Vanhoissa GSM-verkoissa kenttä on uusia UMTS-puhelimia voimakkaampaa. Myös langattomat verkot aiheuttavat sähkömagneettikenttiä.

Tampereen yliopiston lisäksi hankkeeseen osallistui ruotsalainen Karolinska Institutet sekä tutkimuslaitoksia ja yliopistoja Englannista, Hollannista ja Tanskasta. Tutkimusaineisto on osa Cosmos-tutkimusta, jonka tavoitteena on arvioida matkapuhelinten käytön terveysvaikutuksia laajemminkin.

– Jatkossa on tarkoitus selvittää unihäiriöiden, hermostosairauksien ja syövän esiintymistä suhteessa kännykän käytön määrään, professori Auvinen kertoo.

Tutkimusaineisto on osa COSMOS-tutkimusta, jossa arvioidaan matkapuhelinten käytön mahdollisia terveysvaikutuksia. Laaja eurooppalainen tutkimus jatkuu nyt uusin tutkimuskysymyksin.

Nykyisin Tampereen yliopiston vetämä tutkimus käynnistettiin alun perin yliopiston ja Säteilyturvakeskuksen yhteistyönä. Suomalaista tutkimusta ovat rahoittaneen Koneen Säätiö, Valtion tutkimusrahoitus, TEKES/Business Finland, Yrjö Jahnssonin säätiö, Säteilyturvakeskus ja matkapuhelinvalmistajien yhteenliittymä Mobile Manufacturers’ Forum.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.