Merenpohjan öljyriskejä ei vieläkään tunneta kunnolla – "Ellei mitään tehdä, sattuu varmasti iso päästö"

Vartiolaiva Turvan kauko-ohjattava vedenalaisrobotti eli rov tutkii uudessa hankkeessa myös ympäristölle vaarallisia hylkyjä. Taustalla (vas.) siintää Köning Luisen sijaintia osoittava merkki.
Vartiolaiva Turvan kauko-ohjattava vedenalaisrobotti eli rov tutkii uudessa hankkeessa myös ympäristölle vaarallisia hylkyjä. Taustalla (vas.) siintää Köning Luisen sijaintia osoittava merkki.

Syke arvioi Suomen aluevesillä olevan pari tusinaa ympäristölle erityisen riskialtista hylkyä. Uudessa tutkimushankkeessa niitä kartoitetaan entistä tarkemmin. Samalla laitetaan kohteita tärkeysjärjestykseen sekä valmistellaan öljynpoisto-operaatioita.

Jami Jokinen

Helsinki

Mustavalkoisessa videokuvassa erottuu Suomenlahden pohjan sedimenttikerrostumia, todennäköistä bakteerikasvustoa ja mössöiseksi muuttunut kalaverkko tai trooli. Levää ei 40 metrin syvyydessä näy.

– Tuonne ei päivä paista, naurahtaa nuorempi merivartija Sami Paakkarinen, joka tarkkailee kauko-ohjattavan vedenalaisrobotin eli rovin lähettämää kuvaa vartioalus Turvan vedenalaistoimintojen keskuksessa.

Pian silmä erottaa näytöltä myös tasaisempaa pintaa, niittejä ja kaiteita, joista hahmottuu lopulta myös aluksen muoto.

Tässä lepää miinalaivaksi muutettu kylpyläalus Königin Luise mahdollisine ympäristöriskeineen.

Helsingin edustalle vuonna 1941 uponnut alus on tosiasiassa tuttu ja tutkittu, ja siksi tiedetään, että se ei ole erityinen öljyriski. Aluksen säiliöt räjähtivät sen törmättyä miinaan.

– Tutkimme hylyn keväällä, jolloin selvisi, ettei siinä todennäköisesti ole enää öljyä, kertoo ryhmäpäällikkö Jorma Rytkönen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Kohde valittiin helposti saavutettavana lehdistötilaisuutta varten. Aivan vaaraton hylky ei silti ole, sillä sen miinanraivauslaitteistossa on yhä kahdeksan kiloa elohopeaa. Ekosysteemille haitallinen raskasmetalli olisi syytä saada ylös merestä.

Königin Luise on ennemmin poikkeus kuin sääntö. Hylkyjen ympäristöriskejä joudutaan vielä paljolti arvailemaan, sillä tarkkaa tutkimustietoa on vähän.

– Usein riskiä on vaikea arvioida etukäteen, ennen kuin hylky on kunnolla tutkittu. Kukaan ei aina tiedä, paljonko öljyä on hulahtanut mereen uppoamishetkellä ja paljonko on jäljellä.

Syken rekisteriin on kirjattu Suomen aluevesiltä peräti tuhatkunta hylkyä, joissa saattaa olla öljyä.

Erityisen merkittäviä riskikohteita on Rytkösen arvion mukaan pari tusinaa. Kussakin saattaa olla öljyä sata tai jopa useita satoja tonneja.

Kaikkia hylkyjä ei ole vielä edes löydetty. Harrastajasukeltajilta tulee edelleen tietoa uusista löydöistä ja esimerkiksi Suomenlahden kaasuputkihankkeet ovat tuoneet tietoon kymmeniä "uusia" hylkyjä.

Toisaalta kaikkia uponneiksi tiedettyjä aluksiakaan ei ole paikallistettu. Sellainen on esimerkiksi Hangon evakuointiin toisessa maailmansodassa osallistunut tankkilaiva, joka ei koskaan saapunut määränpäähänsä Pietariin.

– Se voi olla yhtä hyvin Venäjän Seurasaaren edustalla tai meidän vesillä, miettii luutnantti Arthur Heickell Rajavartiolaitokselta.

Rajavartiolaitoksen lisäksi hylkyjä kartoittavat muun muassa tutkimusalus Aranda muiden töidensä ohessa. Yhteistyötä tehdään myös Itämeren suojelukomissio Helcomissa. Kuvassa vartiolaiva Turva.
Rajavartiolaitoksen lisäksi hylkyjä kartoittavat muun muassa tutkimusalus Aranda muiden töidensä ohessa. Yhteistyötä tehdään myös Itämeren suojelukomissio Helcomissa. Kuvassa vartiolaiva Turva.

Monissa hylyissä öljy on toistaiseksi hyvässä tallessa, sillä Rytkösen sanoin "saksalainen teräs on hyvää".

– Jos mitään ei tehdä, on varmaa, että ennen pitkää tapahtuu iso päästö. Se on fyysinen tosiasia, Rytkönen sanoo.

Oikeastaan on mahdollista, että sellainen on jo tapahtunut.

Hylyistä mahdollisesti vapautuneen öljyn liikkumista ja kertymistä ei tarkkaan tunneta. Raskas polttoöljy jäänee pohjaan, eikä pahastakaan vuodosta välttämättä näy merkkejä meren pinnalla.

– Jossakin voi olla laaja alue pohjaa kontaminoitunut (pilaantunut), mutta me emme vielä tiedä sitä.

Raskas polttoöljy ei ole edes pahin öljylaatu. Pohjaan on päätynyt esimerkiksi merieliöstölle erityisen haitallista, voimakkaasti karsinogeenistä eli syöpää aiheuttavaa turbiiniöljyä.

Uudessa tutkimushankkeessa tietoa ja tietotaitoa yritetään lisätä roimasti.

Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan kuuluva neljän miljoonan euron hanke kartoittaa riskikohteita sekä kehittää niiden tutkimukseen liittyviä menetelmiä.

Käytännössä kartoitusta tekevät Merivartiosto, Rajavartiolaitos, Traficom ja Syken tutkimusalus Aranda muiden töidensä ohessa. Lisäksi Ilmatieteen laitoksen vedenalaiseen liituriin on hakittu merivedestä öljyjä "haistava" laitteisto.

Yhteistyötä tehdään myös kansainvälisesti muun muassa Itämeren suojelukomissio Helcomissa.

Hankkeessa on lisäksi tarkoitus tyhjentää muutama hylky. Yksi niistä saattaa olla Helsingin edustalle uponnut höyrylaiva Jut'n Feldtmann, jonka ensimmäinen polttoainetankki tyhjennettiin vuonna 2010.

Käytännön operaatioissa ajatuksena on kehitellä malli, jossa viranomaiset ja kaupalliset merialan toimijat voisivat toteuttaa öljynpoistoa eli hylkysaneerauksia yhteistyössä mahdollisimman kustannustehokkaasti.

– Yleensä puhutaan miljoonaluokan hankkeista. Ja jos sukeltajia vastassa on ammuksia tai miinoja, se tulee vielä kalliimmaksi.

Kun lisätietoa kertyy, järjestetään kohteita tärkeysjärjestykseen yhtäältä öljyn määrän ja laadun, toisaalta öljynpoistotoimien vaikeuden perusteella.

– Jos saneerataan ensin helpoimpia kohteita, raha riittää pidempään. Toisaalta vaikeita ja kalliita kohteita ei kannata saneerata turhaan, Rytkönen perustelee.

Tärkeysjärjestykseen vaikuttavat nimittäin myös hylyn ympäristön luontoarvot. Tämä painaa esimerkiksi Saaristomeren kohteilla paljon.

Saaristomeren edusta ja Suomenlahti on alustavasti arvioitu tärkeimmäksi alueeksi. Ympäristöriskejä sisältäviä hylkyjä löytyy kuitenkin Pohjanlahden perukasta saakka.

– Selkämerellä on joitakin tuoreempia hylkyjä, joissa on oletettavasti hyvin paljon öljyä, Rytkönen kertoo.

– Ja Perämerellä hylkyjä on niin matalassa vedessä, että hyvänä jäätalvena ne liikkuvat jään mukana. Se kasvattaa riskejä.

Valtavan öljymääränsä vuoksi nykyinen alusliikenne pysyy Rytkösen mukaan edelleen hylkyjä merkittävämpänä öljynvalvontakohteena. Sitä koskevat myös erilaiset sopimukset, ja Itämerellä tapahtuva onnettomuus olisi saman tien useamman maan yhteinen huoli.

– Mutta vanhoissa hylyissä ei ole omistajuutta, eikä vakuutuksia. Kun ne alkavat vuotaa, se on käytännössä aina valtion ja veronmaksajien ongelma.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.