Suomen puolustustarvikeviennin arvo oli viime vuonna noin 128 miljoonaa euroa. Summa kasvoi edellisvuodesta 17 prosenttia. Tiedot ovat puolustusministeriön tuoreesta vientiraportista.

Kymmenen suurinta vientimaata olivat Puola, Turkki, Ruotsi, Oman, Arabiemiirikunnat, Ranska, Viro, Sveitsi, Britannia ja Intia.

Kymmenen suurimman vientimaan osuus kaupoista on reilut 100 miljoonaa euroa. Vienti painottuu Eurooppaan, sillä alueen osuus viennistä oli 73 prosenttia.

Raportin mukaan merkittävimpinä erinä erottuvat ajoneuvokomponenttien vienti Puolaan ja ajoneuvojen valmistuksessa käytettävän suojausteräksen vienti Turkkiin. Ruotsiin vietiin ajoneuvoja ja ajoneuvokomponentteja sekä ilma-alusten komponentteja.

Pysyviä vientilupia myönnettiin viime vuonna 257 kappaletta. Myönnettyjen lupien yhteenlaskettu arvo oli 175,5 miljoonaa euroa. Raportissa kerrotaan, että varsinaiset viennit toteutuvat yleensä muutaman seuraavan vuoden aikana luvan myöntämisestä.

Sekä euro- että kappalemääräisesti eniten vientilupia myönnettiin Euroopan alueelle. Euroopan unionin osuus oli lähes 42 prosenttia ja muun Euroopan noin 25 prosenttia myönnetyistä luvista.

Maittain katsottuna eniten vientilupia myönnettiin kappalemääräisesti Britanniaan (21 kpl), Saksaan (16 kpl) ja Ranskaan 14 (kpl). Euromääräisesti kärjessä olivat (Turkki 40 miljoonaa euroa), Arabiemiirikunnat (22 miljoonaa euroa) ja Ranska (15,5 miljoonaa euroa).

Euromääräisesti eniten vientilupia myönnettiin suojausteräkselle, tarkkuuskivääreille ja niiden lisävarusteille sekä maakulkuneuvoille ja niiden komponenteille.

Ulkoministeriö ilmoitti viime vuoden lopulla (TS 23.11.2018), että Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin ei myönnetä enää uusia asevientilupia Jemenin kriisin vuoksi. Viime vuonna Arabiemiirikuntien viennin arvo oli noin 9,7 miljoonaa euroa.

Ulkoministeriön mukaan harkinnassa painoi erityisesti Jemenin hälyttävä humanitaarinen tilanne. Tuolloin arvioitiin, että jopa 85 000 alle viisivuotiasta lasta on kuollut nälkään ja tauteihin Jemenin sodassa sen jälkeen, kun konflikti kiihtyi huhtikuussa 2015.

Ministeriö korosti, että Suomen puolustustarvikevienti perustuu tarkkaan tapauskohtaiseen harkintaan. Suomi noudattaa muun muassa EU:n asevientikriteerejä, joissa huomioidaan erityisesti ihmisoikeudet, sekä alueellisen rauhan, turvallisuuden ja vakauden suojelu.