"Kehittyvien maiden lapset pääsevät kouluun, mutta eivät opi mitään" – "Rahaa palaa paljon, mutta mitään ei saada aikaan"

Koulutukseen erikoistuneen koulutusyhtiö Sopranon toimitusjohtaja Arto Tenhunen ja Kirkon ulkomaan avun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg esittävät, että koulutus otettaisiin Suomen kehityspolitiikan kärjeksi.
Koulutukseen erikoistuneen koulutusyhtiö Sopranon toimitusjohtaja Arto Tenhunen ja Kirkon ulkomaan avun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg esittävät, että koulutus otettaisiin Suomen kehityspolitiikan kärjeksi.

Koulutukseen erikoistuneen kehitysyhtiön Sopranon perustajan Arto Tenhusen ja Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtajan Jouni Hembergin mukaan koulutus pitäisi ottaa Suomen kehitysavun kärjeksi, koska Suomella on osaamista saada lapset myös oppimaan koulussa.

Hannamari Ahonen

Pori

Kehittyvien maiden aikuisista vain puolet osaa lukea kokonaisen lauseen, vaikka he ovat käyneet viisi vuotta koulua.

– Lapset pääsevät kehittyvissä maissa kouluun, mutta eivät opi mitään. Meidän fyrkat menevät ihan hukkaan, sanoo koulutukseen erikoistuneen kehitysyhtiön Sopranon perustaja ja toimitusjohtaja Arto Tenhunen.

Suomi-Areena -keskustelutapahtumassa Porissa puhunut Tenhunen on myös koulutusvientikeskuksen ohjausryhmän puheenjohtaja. Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hembergin mukaan YK:n vuoteen 2015 tähtäävissä vuosituhattavoitteissa keskityttiin koulutuksessa siihen, että kehittyvien maiden lapset saadaan kouluun. Laadun kehittäminen unohtui.

Syyskuussa 2015 sovittiin uusista YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, joilla ohjataan maailman kehityspolitiikkaa vuoteen 2030 saakka.

– Niissä tavoitteissa keskitytään jo koulutuksen laatuun, osaamiseen ja taitoihin, Hemberg sanoo.

Hembergin ja Tenhusen mukaan pula osaavista opettajista on kehittyvissä maissa suuri ongelma.

– Opettajia ei ole koulutettu oikein mitenkään. Joissakin kehittyvissä maissa koko pedagoginen koulutus on lakkautettu. On ajateltu, että pedagogiikka on jonninjoutavaa, että kyllähän putkimies osaa opettaa putken vääntämistä ja sillä hyvä, Tenhunen sanoo.

Tenhusen mukaan juuri pedagogiikka on suomalainen erityistaito. Tenhusen ja Hembergin mielestä koulutus pitäisikin nostaa Suomen kehityspolitiikan kärjeksi.

– Suomen kehitysapu on lähes miljardi euroa, siitä summasta noin 40 miljoonaa on koulutuksen osa eli alle viisi prosenttia. Koulutuksen osuus Suomen antamasta kehitysavusta pitäisi nostaa kymmenkertaiseksi, Tenhunen sanoo.

Suomalainen koulutusvienti ei tarkoita sitä, että suomalainen koulumalli semmoisenaan viedään aivan erilaiseen kulttuuriin. Se ei toimi, vaan malli pitää tehdä paikallisten ihmisten kanssa sopivaksi juuri kyseiseen maahan.

Hemberg ottaa vanhan esimerkin, joka ei ollut suomalaisten toimijoiden organisoima. Eteläafrikkalaiset tulivat Suomeen ottamaan mallia opettajakoulutukseen.

– Suomalainen ideologia, että opettajilla on omaa valtaa toimia, ei sopinut eteläafrikkalaiseen systeemiin suoraan. Se aiheutti huonoja oppimistuloksia, koska siellä opettajat lähtivät vetämään ihan omia juttujaan, eivätkä menneet opetussuunnitelman mukaan kuten Suomessa, Hemberg kertoo.

– Kielikysymykset ovat olleet monissa maissa ongelma. Jos lähdetään opettamaan sellaisella kielellä, joka ei ole kansalaisten hallussa, ihmisten on vaikea oppia.

Hembergin mukaan pelkkä opettajakoulutuskaan ei riitä, vaan pitää olla hyvä työnjohto ja suunnittelu. Siksi myös rehtoreita pitää kouluttaa.

Koulutusviennissä ammatillisen koulutuksen vieminen on tärkeää.

– Kehittyvissä maissa on ollut ongelma, että on ollut valkokaulustyöttömiä, joilla ei ole osaamista käytännön työhön. Ammatillisen koulutuksen tarve on suuri.

Suomen koulutusviennin arvo on nykyisin noin 350 miljoonaa euroa. Tenhusen mukaan tavoitteena on nostaa se miljardiin euroon seuraavan kymmenen vuoden aikana.

–  Tällä hetkellä suomalaisesta koulutusviennistä ylivoimaisesti suurin osa on kirjoja ja huonekaluja. Se ei varsinaisesti vastaa sitä, mitä me alan sisällä ajattelemme koulutuksesta.

Kirkon ulkomaanavulla on 63 hanketta, mutta ne rahoitetaan suurimmaksi osaksi muualta kuin Suomesta eli rahoittajina ovat esimerkiksi YK ja Maailmanpankki.

– Opettajien arvostus on myös kehittyvissä maissa nykyisin huono. Palkkatasokin voi olla niin huono, että heidän pitää käydä toisessa työssä,Tenhunen sanoo.

Hemberg ottaa esimerkin Eritreasta, jossa Kirkon ulkomaanavulla on ollut neljä vuotta projekti.

– Kun me aloitimme, kaikkein heikoimmat oppilaat koulusta komennettiin opettajakoulutukseen, joka oli hyvin huonolaatuista. Uuden järjestelmän kautta kaikkein kovimmat opiskelijat haluavat tulla opettajakoulutukseen. Nyt opettajat voivat keskittyä omaan työhönsä, eikä heitä heitellä väliin aivan toisiin töihin.

Suomalaisia tutkintoja on voinut suorittaa kehittyvissä maissa vuoden 2018 alusta alkaen.

– Tuleva koulutusjärjestelmä Afrikassa ei voi perustua oppilaitosjärjestelmään, koska opiskelijoita on niin paljon. Tarvitaan verkko-opetusta, Hemberg sanoo.

Tenhunen ja Hemberg antaisivat rahan sijaan tietotaitoa eli esimerkiksi kouluttaisivat kehittyviin maihin päteviä opettajia.

– Miksi me annamme rahaa, joka menee korruptioon? Miksi annamme taloja tai autoja, jotka häviävät, jos tulee sota tai ne voivat olla pian jonkun muun hallussa?, Tenhunen kysyy.

Tenhusen mukaan koulutus on ihmiselle pysyvää pääomaa, joka ei häviä, vaikka tulisi sota tai muu katastrofi.

– Koulutuksella on vaikutusta myös siihen, että ihmiset pärjäävät omassa maassaan, eivätkä halua lähteä muualle. Koulutus vähentää siirtolaisuutta ja pakolaisvirtoja.

Molemmat koulutusviennin ammattilaiset pitävät tärkeänä varmistaa, että luonnonkatastrofin tai muun kriisin iskiessä lapset pääsevät kuukauden aikana kouluun.

– Tutkimuksien mukaan lapset palautuvat myös traumaattisesta tilanteesta paremmin, jos he pääsevät nopeasti kouluun. Vasta viiden vuoden aikana on hyväksytty, että koulutus on tärkeä osa katastrofiapua.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vastaa
Mankala
Kovia väitteitä konsulteilta
5 vuodessa ei muka opita Afrikassa lukemaan. Kyllä siinä sitten on vika sysissä jos sepissäkin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Toni Lajos
koulu
Mikäli motivaatota ei ole, rahan polttaminen siihen projektiin turhaa
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
t.a.
!
Leipapappi parahaimmasta/pahimmasta päästä! Syyllistämälläkö haluaa pitää ihmiiset/kansa nöränä ja tien lompakoille auki!Muistuttaisin että juurikin YK,avustusjärjestot ja poliittiset toimijat ovat luoneet kooko ongelman,korruptiosta liikakansoitukseen jo ihan omilla opeillaan ja agendoillaan!Myös se että näille ,avustustyöntekijöitä ja johtajia myöten,kaikki tämä on bisnes,ammatti ja elämäntapa!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Dragofix
Koulutus koulutus koulutus
Olen samaa mieltä että juuri koulutukseen pitäisi panostaa huomattavasti reilummin. Se auttaa ihmisiä selviytymään, luomaan infrastruktuuria ja hidastaa holtitonta väestönkasvua. Eli enemmän rahaa siihen, kiitos.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ilkka Reinne
Kouluttavasta tahosta
Ehkä kehitysavun osalta olisi hyvä miettiä kouluttavan tahon oikeellisuutta mikäli kohderyhmä ei saavuta tuloksia tai opintokokonaisuuksien sisältöjen tarkennusta opiskelijan edut huomioiden!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Kouluttavasta tahosta
Ilkka Reinne: "Ehkä kehitysavun osalta olisi hyvä miettiä kouluttavan tahon oikeellisuutta mikäli kohderyhmä ei saavuta tuloksia tai opintokokonaisuuksien sisältöjen tarkennusta opiskelijan edut huomioiden!"

Nyt ei ole oikeastaan kyse Suomen antamasta kehitysavusta. Uutisessa lukee:
"Opettajia ei ole koulutettu oikein mitenkään. Joissakin kehittyvissä maissa koko pedagoginen koulutus on lakkautettu. On ajateltu, että pedagogiikka on jonninjoutavaa, että kyllähän putkimies osaa opettaa putken vääntämistä ja sillä hyvä, Tenhunen sanoo.
Tenhusen mukaan juuri pedagogiikka on suomalainen erityistaito. Tenhusen ja Hembergin mielestä koulutus pitäisikin nostaa Suomen kehityspolitiikan kärjeksi."

Eli kritiikki kohdistuu kehittyvien maiden omaan koulutusjärjestelmään.
Suomen kehitysavustahan hyvin pieni osa on koulutusta ja sitä pitäisikin lisätä jotta koulutus saataisiin kuntoon.

Pieni oma kokemus. Opettaja vaihtui kesken kaiken. Molemmilla oli sama ammatillinen, korkeakoulutasoinen koulutus. Toinen oli ammattiopettaja. Toinen taas teollisuuden puolelta, huippuosaaja, mutta toimi iltaisin tuntiopettajana.
Niin siinä kävi että vaikka tällä tuntiopettajalla oli uusin tieto hallussa niin puuttuvat opettajan taidot johtivat siihen ettei hän saanut sanomaansa kunnolla perille.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mahanmuutosvastaava
"Rahaa palaa paljon, mutta mitään ei saada aikaan"
Aika kova väite, jos ei lue itse artikkelia. Pientä kritiikkiä tästä TS:n "otsikointisosastolle".

Pari faktaa:

- Parissa vuosikymmenessä lukutaitoisten osuus maailman väestöstä on kaksinkertaistunut

- 90 % alakouluikäisistä tytöistä käy nykyisin koulua (70-luvulla luku vain 65 %)

Nopeinta kehitys on tietenkin ollut niissä maissa, joihin artikkelissa viitataan, ei niissä, joissa lukutaito jo on lähes 100 %, kuten Suomessa. "Kehitysmaihin" satsaus siis kannattaa, varsinkin koulutukseen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »