Joonas Kuikka

Suomalaisten meppien selkeä enemmistö jatkaisi epäonnistunutta kärkiehdokasmenettelyä, vaikka se sivuutettiin EU-parlamentissa ja Eurooppa-neuvoston nimityspakettia kootessa.

Suomalaisista mepeistä jopa 78 prosenttia ei luopuisi kärkiehdokasmenettelystä, selviää Lännen Median kyselystä.

Kyselyyn vastasi yhdeksän europarlamentaarikkoa kolmestatoista 9.–15. heinäkuuta. Vastausprosentti on 69.

– Demokratian eteenpäin vieminen ja hallinnon kehittäminen EU:ssa on jatkuva prosessi. Kärkiehdokasmenettelyä kokeiltiin vasta toista kertaa. Edellisellä kerralla poliittinen sopu löytyi suhteellisen helposti Jean-Claude Junckerin tukemiseen, sanoo Sirpa Pietikäinen kokoomuksesta ja parlamentin suurimmasta ryhmästä EPP:stä.

Kärkiehdokasmenettelyä kyselyn ainoana vastusti perussuomalaisten Laura Huhtasaari, joka edustaa EU-parlamentissa Identiteetti ja demokratia -ryhmää (ID).

– Tosiasiassa EU-kärkiehdokasmenettely on lisännyt komission puheenjohtajan valinnan avoimuutta vain hyvin vähän, sillä parlamenttiryhmien kärkiehdokkaat on nimitetty ryhmien eliitin pienessä piirissä, Huhtasaari vastaa.

Parlamentin suurimman ryhmän EPP:n kärkiehdokas oli saksalainen Manfred Weber, joka voitti ryhmän sisäisessä kilvassa Alexander Stubbin.

Weberistä piti parlamentin oman sopimuksen mukaan tulla EU-komission puheenjohtaja, mutta Weber ei kelvannut muille ryhmille. Niinpä valtionjohtajien Eurooppa-neuvosto keksi esittää kärkiehdokkaaksi saksalaista Ursula von der Leyeniä.

Euroopan parlamentin puhemies on jo valittu. Hän on toiseksi suurimpaan ryhmään S&D:hen kuuluva italialainen David-Maria Sassoli.

Kärkiehdokasmenettelyn sivuuttamisesta huolimatta enemmistö suomalaisista europarlamentaarikoista aikoo tiistaina äänestää kabineteissa sovitun nimityspaketin puolesta.

Kyselyyn vastanneista mepeistä viisi aikoo äänestää nimityspaketin puolesta. Varmasti vastaan äänestää vain yksi, Huhtasaari. Kolme ei kerro ennakkoon kantaansa.

Keskustan ja Renew Europen (RE) meppi Elsi Katainen vastaa, että parlamentin ei pitäisi hyväksyä nimityspakettia. Hän kuitenkin vielä harkitsee omaa kantaansa.

– EU-parlamentilla on täysi valta päättää, tukeeko se nimityspakettia ja antaako se luottamuksen komission johtajaehdokkaalle. Ehdokas von der Leyenillä on tunnetusti kova poliittinen kokemus, mutta ei varsinaisesti kokemusta EU-viroista.

Parlamentin tiistain äänestys ei ole läpihuutojuttu. Parlamentti saattaa yhä tyrmätä von der Leyenin valinnan EU-komission johtoon.

Suomalaisten sivuuttamista korkeista viroista ei pidetä erityisen yllättävänä. Olli Rehnillä tai Erkki Liikasella ennakoitiin olevan mahdollisuuksia Euroopan keskuspankin EKP:n johtoon.

– Ei suomalaisia mitenkään erityisesti sivuutettu. Korkeiden tehtävien nimityskuvio on erittäin monitahoinen prosessi, jossa suomalainen voi yhtä hyvin tulla nimitetyksi tai jäädä nimittämättä, sanoo Petri Sarvamaa (kok.).

– Varpusia ei huolita tuomariksi kurkien tanssiin, vastaa Teuvo Hakkarainen (ps.).

Rkp:n ja RE:n meppi Nils Torvalds näkee, että peli ei ole vielä ohi.

– Pienet ja sivistyneesti toimivat jäsenmaat eivät aina saa mitä haluavat. Nyt tämä osa EU:sta saa tyytyä Margrethe Vestagerin nimitykseen. Jutta Urpilaiselle pitää nyt vaatia jotain painavaa tehtävää.

Kyselyssä EU:n ja Etelä-Amerikan maiden vapaakauppasopimus Mercosur saa suomalaismeppien varauksellisen hyväksynnän.

Suomalaisista mepeistä 44 prosenttia pitää Mercosuria hyvänä asiana, 44 prosenttia taas ei osaa sanoa kantaansa.

Sdp:n ja S&D-ryhmän mepin Miapetra Kumpula-Natrin mukaan sopimus ei ole täydellinen, mutta luo Eurooppaan kasvumahdollisuuksia ja työpaikkoja. Hän itse kannatti sopimusta.

– Tiivistyvä yhteistyö vaatii tiukkaa vuoropuhelua myös sopimuksen ratifioinnin ja mahdollisen hyväksymisen jälkeenkin, muun muassa sademetsän kohtalosta.

Myös keskustan ja RE:n meppi Mauri Pekkarinen ihmetteli, saavatko Mercosur-maat Brasilia, Argentiina, Uruguay ja Paraguay lisätä maataloutta sademetsien kustannuksella.

– Onko niin, että sopimus kiihdyttää sademetsien muuttamista pelloiksi?

Teuvo Hakkarainen ei pitänyt sopimusta hyvänä tai huonona.

– Vapaakauppasopimus yleensä on myönteinen asia. Suomalainen vienti saattaa saada hyötyjä, toisaalta maataloudelle sopimus voi olla vakavakin uhka. Muuten, Euroopan unioninkin tulisi olla pelkästään vapaakauppa-alue, hän vastaa.