Eurooppalaiset ovat heränneet haastamaan teknojättejä tietosuojasta, ja se on hyvä, arvioi professori: "Kyllä tässä edelleen haetaan pelisääntöjä"

Google tiedotti tällä viikolla, että sen alihankkijan kautta oli vuotanut julki äänitiedostoja. Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll arvioi, että EU:ssa on alettu haastaa teknojättejä tietoturvasta yhä hanakammin. Työtä silti riittää.

Hayoung Jeon
Google ilmoitti tällä viikolla blogissaan, että yhtiön hallussa olleita äänitiedostoja pääsi vuotamaan alihankkijan kautta.
Google ilmoitti tällä viikolla blogissaan, että yhtiön hallussa olleita äänitiedostoja pääsi vuotamaan alihankkijan kautta.

Markku Uhari

Tietosuojan sääntöjä haetaan yhä, vaikka lainsäädäntöä on kiristetty varsinkin Euroopan unionissa.

Näin arvioi Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll Lännen Medialle.

Suurten teknologiayhtiöiden kuluttajistaan keräämän datan käyttö nousi tällä viikolla jälleen ajankohtaiseksi, kun Google ilmoitti blogissaan, että sen alihankkijan hallusta oli vuotanut yhtiön laitteiden keräämiä äänitiedostoja.

Tietovuoto koski hollantilaisia äänitallenteita. Vuodosta on Suomessa kirjoittanut muun muassa Helsingin Sanomat.

Euroopan unionin alueella toimivien yhtiöiden tietosuojasääntöjä kiristettiin keväällä 2018, kun yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) astui voimaan. GDPR edellyttää henkilötietoja kerääviltä yhtiöiltä entistä voimakkaampaa valvontaa ja datan suojausta sekä aktiivista viestintää tiedon hyödyntämisestä.

Pontta antavat mahdollisten suurten sakkojen uhka. Kiristyneestä sääntelystä huolimatta työ jatkuu, arvioi Limnéll.

– Kyllä tässä edelleen haetaan pelisääntöjä. Täytyy muistaa, että teknologia kaikkinensa, on se sitten kuluttajateknologiaa tai teknologiajättien kehittelemää teknologiaa, muuttuu valtavalla vauhdilla eteenpäin, Limnéll sanoo.

Google kertoi välittömästi tutkivansa tietovuodon taustat ja varmistavansa, ettei vastaavaa pääse sattumaan.

Eurooppalaisten viranomaisten ja päättäjien tahto haastaa teknologiajättien tietosuojakäytäntöjä on Limnéllin mukaan voimistunut viime vuosina. Tämä on hänestä hyvää kehitystä eurooppalaisten kuluttajien yksityisyydensuojan ja oikeuksien toteutumisen kannalta.

Samalla Limnéll kuitenkin arvioi, että teknojättien, kuten Googlen taustayhtiön Alphabetin, Facebookin ja Applen, haastaminen on yhä vaikeampaa. Suuret yhtiöt valvovat Limnéllin mukaan aktiivisesti omia etujaan muun muassa lobbaamalla EU-päättäjiä. Samaan aikaan yhtiöt kehittävät esimerkiksi uusia viestinnän muotoja.

– Uskon, että teknologiajättien valta ja voima tulee jatkossa entisestään nousemaan. Se edellyttää eurooppalaiselta politiikalta hyvinkin vahvaa rohkeutta ja tahtotilaa huolehtia omista oikeuksistaan, sanoo Limnéll.

Henkilötietoja keräävät yhtiöt ovat myös joutuneet tietosuojaloukkauksista vastuuseen entistä useammin.

Euroopan parlamentti kutsui Facebookin perustajan Mark Zuckerbergin kuulemiseen keväällä 2018 liittyen Cambridge Analytica -nimiselle yhtiölle luovutetuista käyttäjätiedoista.

Perjantaina Wall Street Journal puolestaan kirjoitti, että Yhdysvaltojen kauppakomissio FTC on langettamassa Facebookille viiden miljardin dollarin (noin 4,45 miljardin euron) sakot tietosuojarikkeiden vuoksi. Sakot ovat seurausta Cambridge Analytica -paljastuksista johtaneesta tutkinnasta.

Sakot vastaavat suuruudeltaan noin neljännestä Facebookin viime vuoden 22,1 miljardin (19,65 miljardin euron) nettotuloksesta.

EU-komissio on puolestaan antanut Googlelle miljardien eurojen sakkoja markkina-asemaan liittyvistä väärinkäytöksistä. Myös Apple on joutunut komission hampaisiin, joskaan ei tietosuojan, vaan verotuskäytäntöjensä takia.

Limnéllin mukaan toistaiseksi on vaikea arvioida, voiko tällä viikolla paljastunut Google-tietovuoto johtaa uusiin sanktioihin. Hän pitää rikkeisiin tarttumista tervetulleena kehityksenä.

– Kyllähän se kertoo, että näihin asioihin halutaan tarttua, on rohkeutta tarttua ja haastaa näitä teknologiayrityksiä Euroopassa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.