Vuosi sitten Trump ja Putin tapasivat helteisessä Helsingissä – huipputapaamisen järjestelyjen onnistumisen ja valtavan mediahuomion hyödyt kertyvät vähitellen

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Helsingissä 16.7.2018. Lännen Media kysyi eri tahoilta, mitä suurvaltajohtajien tapaamisesta ja maailman huomion keskipisteenä olosta jäi käteen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Helsingissä maanantaina 16. heinäkuuta 2018.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Helsingissä maanantaina 16. heinäkuuta 2018.

Ossi Rajala

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat lähes tasan vuosi sitten Helsingissä 16. heinäkuuta 2018.

Ulkoministeriön maakuvatyön asiantuntija Meira Pappi kertoo, että Suomi sai tapaamisesta paljon hyvää mainetta.

– Tällaista näkyvyyttä ei pystyisi rahalla ostamaan. Eniten Suomesta kerrottiin Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, mutta myös muissa maissa. Jo tapaamisen järjestäminen Suomessa kertoo siitä, että Suomella oli jo hyvä maine. Pääsimme näyttämään, että järjestelyt toimivat ja maine vahvistui, Pappi toteaa.

Maakuvatyötä tehdään juuri maineen takaamiseksi ja Suomen huomioimiseksi.

– Työtä tehdään, jotta Suomi olisi tunnettu maa ja Suomi otettaisiin kaikissa päätöksissä huomioon. On sitten kyseessä esimerkiksi kuluttajien matkustuspäätös tai valtioiden poliittinen päätös, Pappi selvittää.

Maakuvatyön kannalta on tärkeätä tavoittaa erityisesti nuoria.

– Mielikuvat maista syntyvät ihmisillä varhaisessa vaiheessa. Mielikuvilla voi puolestaan olla kauaskantoisia seurauksia myöhemmin, Pappi sanoo.

Ulkopolitiikan konkarikansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) kertoo, että Suomi isännöidessään suurvaltojen tapaamisia saa näkökulmia, jotka ovat kysyttyjä maiden välisessä diplomatiassa.

– Suomalaisilta kysytään, mikä vaikutelma meille jäi, mitä jäi seulan päälle, kuvailee puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kanerva.

Kanerva kiinnitti huomiota kokouksen aikana käytyyn keskusteluun, että Suomi olisi idän ja lännen välissä.

– Jotkut suomalaiset ruokkivat spekulaatiota. Se ei ole etumme mukaista.

Kanervan mukaan Suomi on osa läntistä arvojärjestelmää, eikä tästä ole epäselvyyttä EU:ssa, Yhdysvalloissa tai Venäjällä.

Kanerva nostaa esiin myös kuluneen viikon neuvottelut, kun Yhdysvaltain apulaisulkoministeri David Hale tapasi venäläisen kollegansa Sergei Rjabkovin keskiviikkona 10.7.2019 Helsingissä. Suurvaltojen välinen vuorovaikutus jatkuu Suomessa Trumpin ja Putinin sekä arktisen ulkoministerikokouksen jatkoksi.

– Olin etukäteen tietoinen, että tällainen tapaaminen tullaan järjestämään. Se on seriöösi pyrkimys, puitteet ovat rauhalliset ja luotettavat, Kanerva totesi kuluvan viikon tapaamisesta.

Huipputapaamisen vaikutuksia esimerkiksi matkailuun on vaikea arvioida.

– Yksittäisen tapahtuman vaikutusta matkailuun on hankala arvioida ja mitata. Suomesta syntyi kuitenkin positiivinen kuva. Järjestelyt toimivat hyvin. Kesä oli silloin kauneimmillaan, ja kuvat näyttivät sen myötä hienoilta, Business Finlandin kansainvälisestä markkinoinnista vastaava johtaja Heli Jimenez miettii.

Euroja ja hotelliyöpymisiä ei voida siis suoraan "Trumputin-kokouksesta" johtaa, mutta vaikutusta on voinut olla.

Helsingin kansainvälisestä markkinoinnista vastaavan Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto kertoo, että kiinnostus Helsinkiä kohtaan on kasvanut onnistuneen huippukokouksen jälkeen.

Noin puolet matkailijoista tulee Helsinkiin lomailemaan, puolet työmatkalle.

– Merkittävin hyöty on tullut Helsingin myymiseen kongressikaupunkina. Toimintavalmius ja luotettavuus on maailmalla huomattu, toteaa Aalto.

Helsingin kaupunki suuntasi kokouksen järjestelyihin varsin runsaasti työvoimaa.

Tapaamisesta tehdyn media-analyysin mukaan kokous ja Helsinki saivat julkisuutta ympäri maailmaa, etenkin Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa julkaistiin tapaamisesta yli 138 000 artikkelia, Venäjälläkin 35 000. Artikkeleita julkaistiin 173 maassa.

Suomi sai mainintoja edistyksellisenä ja liberaalina maana, mutta päähuomio oli kuitenkin presidenttien tapaamisessa.

– Helsinki ja Suomi mainittiin tapahtumapaikkana joko neutraaliin tai positiiviseen sävyyn. Osassa artikkeleita avattiin kuitenkin tapaamisen isäntämaata ja kaupunkia hieman enemmän. Helsingin saama näkyvyys tapaamisesta on laskennalliselta arvoltaan 3,2 miljardia euroa, ulkoministeriön selvityksessä todettiin.

Kulut tapaamisesta olivat Suomelle lähes kuusi miljoonaa euroa, josta valtaosa kului turvajärjestelyihin.

Mediajärjestelyihinkin meni noin miljoona, kun Finlandia-talosta tehtiin täyden palvelun mediakeskus.

Helsinki valikoitui kokouspaikaksi niin Venäjän kuin Yhdysvaltojen aloitteesta. Kokous haluttiin pitää lähellä Venäjää, koska Venäjä isännöi miesten jalkapallon MM-kisojen lopputurnausta samoihin aikoihin. Putinilla oli Helsinkiin lyhyt matka MM-finaalin jälkeen.

– Suomi tarjoaa hyviä palveluksia, kun niitä tarvitaan, tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi tapaamisen alla.

Suomessa luotiin puitteet huippukokoukselle vain parissa viikossa. Poliiseja ja virkamiehiä huudeltiin takaisin lomilta huolehtimaan turva- ja kokousjärjestelyistä. Finlandia-taloon luotiin mediakeskus yli 1 400 toimittajalle, joita tuli 61 maasta.

Turvajärjestelyt olivat suuret. Katuja suljettiin pitkillä matkoilla, viemäreiden kansia hitsattiin kiinni ja katujen varsilla oli paljon poliiseja turvaamassa presidenttien saattueita. Helsingissä järjestettiin myös useita mielenosoituksia tapaamiseen liittyen.

Tapaamisesta nousi Yhdysvalloissa uutisiin erityisesti se, että Trump myötäili Putinia, kun kyseessä oli Venäjän mahdollinen vaalivaikuttaminen Yhdysvaltojen presidentinvaalissa 2016.

Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaisten mukaan vaalivaikuttamista oli, mutta Trump oli Presidentinlinnassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Putinin linjoilla.

– Minulle sanottiin, että taustalla voisi olla Venäjä. Presidentti Putin sanoi minulle, ettei taustalla ole Venäjä. Sanon, etten näe mitään syytä että asia olisi näin, Trump puhui Helsingissä.

Pari päivää myöhemmin Trump sanoi puhuneensa Helsingissä väärin jouduttuaan kotimaassaan kovan kritiikin kohteeksi jopa hänelle myönteisellä Fox-televisiokanavalla.

– Lauseen olisi pitänyt olla: "En näe mitään syytä, miksi se ei olisi Venäjä", Trump totesi myöhemmin.

Venäjän vaalivaikuttaminen on Yhdysvalloissa edelleen ajankohtainen aihe.

Erikoissyyttäjä Robert Muellerin raportissa ei syytetä Trumpia vehkeilystä Venäjän kanssa, mutta venäläisten sanotaan vaikuttaneen vaaleihin.

Muellerin on tarkoitus lähiaikoina olla avoimessa kuulemisessa Yhdysvaltojen kongressissa.

Erityisesti osa demokraateista pitää Yhdysvalloissa esillä sitä, pitäisikö presidentti Trump panna viralta.

Vaalivaikuttaminen ja vehkeily-syytökset ovat osaltaan jäädyttäneet Yhdysvaltojen ja Venäjän ennestään nihkeitä välejä. Trump ei ole voinut syytösten alaisena hieroa sopua Putinin kanssa, koska se näyttäisi huonolta.

Vaalikampanjassaan Trump korosti, että olisi hienoa, jos Venäjän kanssa tultaisiin toimeen. Putin puolestaan myönsi Helsingissäkin avoimesti, että hän toivoi Trumpin voittavan.

Tästä huolimatta suhteet ovat nihkeät. Esimerkiksi Ukrainan ja Syyrian kriisien ratkaisuissa suurvaltojen sopu olisi avuksi, mutta nyt sellaista ei ole näköpiirissä.

Helsingin henki ei ainakaan nopeata käännettä suhteisiin tehnyt, vaikka vuoropuhelua on jatkettu Suomessakin, viimeksi tällä viikolla maiden apulaisulkoministerien kesken.

Ilkka Kanerva esittää, että Suomen kannattaa jatkossakin pyrkiä edistämään vuoropuhelua.

Hyvä askel olisi saada Wienin ja Geneven tapaan jonkin merkittävän kansainvälisen poliittisen järjestön päämaja Helsinkiin. Genevessä toimii muun muassa YK:n alaisia järjestöjä ja Wienissä Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA.

– Helsinki sopisi oikein hyvin järjestön pääkaupungiksi, sanoo Kanerva.

Kysyimme

Tasavallan presidentin kanslia vastasi

Kuinka paljon ennen julkistamista saitte tietää, että tapaaminen pidetään Helsingissä?

– Tapaaminen varmistui 28. kesäkuuta. Tasavallan presidentin lausunto aiheesta julkaistiin samana iltapäivänä ja valmistelut alkoivat saman tien.

Miten kuvailisitte työmäärää viikkoina ja päivinä ennen tapaamista? Tuliko kiire, millaisia asioita Suomen viranomaisilta toivottiin?

– Tapaamisen järjestelyissä oli mukana suuri joukko ihmisiä eri aloilta: turvallisuusjärjestelyt, kuljetukset, mediajärjestelyt ja majoitus. Moni keskeytti vapaaehtoisesti lomansa ja palasi töihin. Aikapaine oli melkoinen ja päivät venyivät pitkiksi, mutta varsinaista kiireen tuntua ei syntynyt. Ilman viranomaisten sujuvaa yhteistyötä ja kaikkien täysimittaista panosta ei tällaista tapahtumaa voisi järjestää näin lyhyellä varoitusajalla.

Millaisia erityistoiveita osapuolet esittivät isäntämaalle Suomelle, ja miten hyvin toiveet ja vaatimukset otettiin huomioon?

– Suomi oli mukana nimenomaan tapaamisen isäntänä ja järjestäjänä, joten pyrimme huomioimaan vieraiden toiveet mahdollisimman hyvin.

Mikä tapaamisessa työllisti eniten?

– Lukumääräisesti eniten henkilöitä työskenteli turvallisuuden, liikenteenohjaamisen ja mediajärjestelyjen kanssa.

Oliko teistä Suomelle hyötyä, kun se isännöi presidenttien tapaamista?

– Tapaamisen toteutuminen Helsingissä vahvisti kuvaa Suomesta luotettavana ja kykenevänä kokousisäntänä. Se lisäsi Suomen kansainvälistä näkyvyyttä, nosti esiin suomalaista kulttuuria ja arkkitehtuuria sekä Helsinkiä matkailukohteena. Välitöntä hyötyä on vaikea mitata, mutta suorat lähetykset yöttömästä yöstä eivät varmaankaan heikentäneet kuvaa maailman onnellisimmasta maasta. Onneakin tarvittiin, sillä esimerkiksi parempaa säätä olisi tuskin voinut toivoa.

Mikä oli tuntemuksenne, kun tapaaminen oli ohi ja molemmat presidentit poistuneet maasta?

– Kaikki järjestelyihin osallistuneet olivat epäilemättä tyytyväisiä hyvin tehdystä työstä ja onnistuneista järjestelyistä.

Minkä koitte haastavimmaksi tapaamisessa?

– Haastavinta oli tiukka aikataulu, mutta toisaalta se auttoi tekemään tarvittavat päätökset nopeasti. Vaikka järjestelyille olisi ollut enemmän aikaa, niin lopputulos ei välttämättä olisi ollut paljon onnistuneempi.

Miten suhtautuisitte, jos vastaava pyyntö tulisi ja sama pitäisi tehdä uudelleen? Mitä opitte siitä?

– Kuten tasavallan presidentti on monesti sanonut, Suomi on valmis tarjoamaan hyviä diplomaattisia palveluksia silloin kun niille on kysyntää.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.