Vapisevan Merkelin tavannut Rinne: "Taloudellinen kannustin on keppi, jolla asioita viedään eteenpäin" – EU-budjetilla ratkotaan ilmaston tulevaisuus

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) ja Saksan liittokansleri Angela Merkelin tapaamisessa huomio kohdistui taas Merkelin terveydentilaan. Merkel vapisi jo kolmatta kertaa julkisuudessa kuukauden sisällä, kun Rinne ja Merkel kuuntelivat maidensa kansallislauluja.

Saksan liittokansleri Angela Merkelin vapiseminen herätti jälleen huomiota, kun pääministeri Antti Rinne (sd.) tapasi hänet Berliinissä.
Saksan liittokansleri Angela Merkelin vapiseminen herätti jälleen huomiota, kun pääministeri Antti Rinne (sd.) tapasi hänet Berliinissä.

Berliini

Visa Noronen

EU:n kyky vähentää kasvihuonekaasupäästöjään ja turvata oikeusvaltion tulevaisuus riippuu siitä, mitä EU-maat saavat sovittua tulevien vuosien budjeteistaan.

Berliinissä liittokansleri Angela Merkelin tavannut pääministeri Antti Rinne (sd.) kasaa paineita neuvotteluihin, joita Suomi parhaillaan vetää EU:n puheenjohtajamaana.

– Monivuotinen rahoituskehys täytyy kytkeä sekä ilmastonmuutokseen, maahanmuuttoon että oikeusvaltioperiaatteeseen. Taloudellinen kannustin on se keppi, jolla viedä näitä asioita eteenpäin, Rinne sanoi Lännen Medialle Berliinissä.

EU-maat neuvottelevat parhaillaan vuosille 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä eli pitkän aikavälin budjetista.

Suomi yrittää löytää budjettisopua käynnissä olevalla EU:n puheenjohtajuuskaudella, mutta työtä jatkaa todennäköisesti vielä seuraava puheenjohtaja.

Sovun aikaansaaminen on vaikeaa, koska EU-maiden pitää päättää kehyksestä yksimielisesti, ja Suomi haluaa monen muun maan tavoin antaa kehyksen kautta tietyille jäsenmaille porkkanan lisäksi keppiä

Aiemmin tänä kesänä joukko itäisen Euroopan maita tyrmäsi tavoitteen tehdä EU:sta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Rinne on valmis raottamaan kukkaroa, jotta nämä suostuisivat hylkäämään hiilen.

Yksi ilmastotavoitteen kaatajista oli Puola. Sillä on suuret kivihiilivarat ja suuri joukko väkeä töissä kaivoksilla. Puola aikoo edelleen käyttää hiiltä, vaikka jo nyt se tuottaa yksin 10 prosenttia EU:n hiilidioksidipäästöistä.

Puolan päätä tuskin käännetään pikkusummilla.

– Ei voi puhua vielä summista mitään. Pitää ensin nähdä, millaiset ovat maiden omat valmiudet tähän, Rinne sanoo.

Piikki ei ole täysin auki, Rinne tähdentää.

– Kyse ei ole siitä, että muut maat alkaisivat maksaa toisen jäsenvaltion siirtymää, vaan kyse on auttamisesta eteenpäin sillä tiellä, mikä meidän kaikkien on valittava.

Rinne laskee, että omien kansalaisten paine Itä-Euroopassa auttaa kääntämään hallitusten johtajien päät.

– Esimerkiksi täällä Saksassa on alettu puhua ilmastonmuutoksesta kovemmalla äänellä mielenosoitusten kautta. Ei tässä pitkä aika ole siitä, kun Saksassa vielä oltiin sitä mieltä, ettei vuoden 2050 tavoitetta aseteta.

Rinne vetää ilmastokeskustelun kanssa yhteen oikeusvaltioperiaatteen, sananvapauden ja demokratiakäsityksen.

– Niitä pitää vahvistaa, kehittää ja ylläpitää yhdessä. Jos tämä alkaa murtua, alkaa yhteistyö ilmastoasioissa ja missä tahansa muussa vaikeutua, Rinne sanoo.

Rinteen on siis saatava esimerkiksi Unkarin johto hölläämään otettaan maan mediasta, oppositiosta ja oikeuslaitoksesta.

Jotta Unkarin hallitusta voidaan sanktioida asiassa budjettileikkauksilla, muiden EU-maiden on saatava Unkarin hallitus hyväksymään maksukehys, jolla Unkaria voidaan painostaa.

Rinne luottaa EU-budjetin nettomaksajien voimaan jäsenmaihin vaikuttamisessa. Suomi on yksi EU:n nettomaksajista.

– Monivuotinen rahoituskehys tulee olemaan yksi keskeinen väline tässä, koska sinne pitää löytää rahaa. Jos rahaa ei löydy, se vähenee siellä ainakin tietyiltä mailta.

Neuvotteluissa Rinne aikoo olla tiukka.

– Minun on vaikea perustella Suomessa, miksi Suomi maksaa nettona sellaiselle maalle, jossa ei voi luottaa, että tuomioistuin toimii riippumattomasti, oppositiolla on täydet toimintaoikeudet, ja jossa sananvapaus on keskitetty vain hallituksen medioihin.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.