Analyysi: Opiskelijat ovat sekä onnekkaita että onnettomia – psyykkiset ongelmat lisääntyneet ja erityisesti miehillä

Opiskelijat painottavat ongelmien syinä esimerkiksi sitä, että tutkintojen suoritusaikataulua on tiukennettu ja opintorahan suuruus ei ole seurannut arjen kustannuksia. Arkistokuva Helsingin yliopistolta.
Opiskelijat painottavat ongelmien syinä esimerkiksi sitä, että tutkintojen suoritusaikataulua on tiukennettu ja opintorahan suuruus ei ole seurannut arjen kustannuksia. Arkistokuva Helsingin yliopistolta.

Ossi Rajala

Miksei opiskelijoilla ole oikeutta lepoon ja lomaan? Näin otsikoi yli 130 000 korkeakouluopiskelijan etuja ajava Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kannanottonsa viime viikolla.

Kannanotossa puhuttiin pääasiassa opiskelijaliikkeen kestoaiheesta eli toimeentulon riittävyydestä, mutta lomatoiveet kirvoittivat lopulta kiivaan keskustelun. Muutamissa medioissa on kummeksuttu lomatoiveita maassa, jossa koulutus on maksutonta ja opintotukea saa.

Viimeisenä padot aukaisi Helsingin Sanomien terävästi kirjoitettu kolumni, jossa satiirisesti kuvattiin opiskelijoiden asemaa.

Some-myrsky oli valmis. Pöyristymistä lietsoi entisestään Kauppalehden vastaavan päätoimittajan Arno Ahosniemen Twitter-kirjoitus "laiskanpulskeiden syöttöporsaiden sivaltamisesta", joka oli tarkoitettu kehuksi HS:n kolumnille.

Ovatko opiskelijat jaksamisensa äärirajoilla kamppailevia uhreja vai yhteiskunnan varoilla eläviä syöttöporsaita? Eivät kumpiakaan.

YTHS:n neljän vuoden välein tekemän korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan psyykkisiä vaikeuksia oli 30 prosentilla vastanneista opiskelijoista. Tutkimus on tehty viimeksi vuonna 2016.

– Yleisimpinä ongelmina oli jatkuvan ylirasituksen kokeminen, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, tehtäviin keskittyminen sekä valvominen huolien takia. Mielenterveysseulan mukaan opiskelijoista 33 prosenttia koki runsaasti stressiä. Yleisimmin stressiä aiheutti esiintyminen ja vaikeus saada otetta opiskelusta, tutkimuksessa todetaan.

Noin 70 prosenttia vastanneista opiskelijoista ei kokenut psyykkisiä vaikeuksia, joten valtaosa opiskelijoista vaikuttaa voivan henkisesti hyvin. Suunta on kuitenkin huono.

– Psyykkiset ongelmat ovat yleistyneet opiskelijoilla 2000-luvulla ja erityisesti miehillä, tutkimus sanoo.

Opiskelijat painottavat ongelmien syinä esimerkiksi sitä, että tutkintojen suoritusaikataulua on tiukennettu ja opintorahan suuruus ei ole seurannut arjen kustannuksia.

Lisäksi työelämä vaikuttaa pirstoutuvan ja tulevaisuuden näkymät vaikuttavat olevan osalle synkkiä. Näin opiskelijaelämä on entistä kovempaa ja oman paikan löytäminen maailmasta voi arveluttaa.

Tuska maailman tilasta voi myös ahdistaa joitakin. Ainakin Aalto-yliopistolla on ollut keskusteluryhmä ilmastonmuutokseen liittyvistä ajatuksista ja tunteista.

Kaikilla suurta tuskaa ei kuitenkaan ole, ja opiskelijaelämä maistuu enemmistölle.

– Omat voimavarat ja mieliala ovat enemmistölle positiivisia asioita. Voimavaroja tuottavia asioita olivat ihmissuhteet ja seksuaalisuus, terveystutkimus kertoo.

Syöttöporsaiksi moittiminen on liikaa, mutta opiskelijoiden asemaa ei voi kansainvälisesti vertailtuna pitää kovin kehnona Suomessa. Koulutuksen ilmaisuudesta voi monessa rikkaassakin maassa vain haaveilla. Sikäli on onnekasta olla opiskelija Suomessa.

Puheet yhteiskunnan maksamasta palkallisesta lomasta tuskin uppoavat päättäjiin, kun jo pelkän opintotuen korotuksen saamisessa riittää varmasti tekemistä.

Lyhyt loma ei edes ratkaisisi ongelmia ja pitkän loman antamiseen Suomella tuskin on varaa.

Hyödyllisempää olisi miettiä, miten itse opiskelusta saataisiin tarvittaessa joustavampaa? Entä onko tutkintojen sisältö kohdillaan? Jos opiskelija joutuu liian suuren urakan alle, oppimistulokset heikkenevät. Olisiko vähemmän joskus enemmän?

Heikot oppimistulokset olisivat haitaksi niin opiskelijalle kuin suuressa mittakaavassa koko maalle, joka elää osaamisesta.

Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.
Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.