Puheenvuoro: Energiapolitiikan professori: Sähkön osto ja siirto yli rajojen laskee hintoja – Pohjoismaiden yhteisen sähkömarkkinan merkitys kasvaa uusiutuvan energian myötä

Hallitusohjelman mukaan Suomen tulee olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Pohjoismaisella energiayhteistyöllä voi olla merkittävä rooli sekä Suomen ilmastotavoitteen että kansainvälisen ilmastopolitiikan kannalta.

Energia- ja ympäristöpolitiikan professori Johannes Urpelainen uskoo, että pohjoismaiden yhteisellä sähkömarkkinalla Nordpoolilla on tulevaisuudessa vielä isompi rooli, kun puhtaan aurinko- ja tuulivoiman merkitys kasvaa.
Energia- ja ympäristöpolitiikan professori Johannes Urpelainen uskoo, että pohjoismaiden yhteisellä sähkömarkkinalla Nordpoolilla on tulevaisuudessa vielä isompi rooli, kun puhtaan aurinko- ja tuulivoiman merkitys kasvaa.

Johannes Urpelainen

Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen ja vaatii tehokkaita ilmastotoimia energiantuotannossa, liikenteessä, teollisuudessa ja maa- ja metsätaloudessa.

Pohjoismaisella yhteistyöllä voi tässä olla merkittävä rooli. Suomen työ- ja elinkeinoministeriön tulisi viedä tätä yhteistyötä päättäväisesti eteenpäin.

Pohjoismaat ovat jo pitkään hyötyneet kenties maailman kehittyneimmästä kansainvälisestä sähkömarkkinasta, Nordpoolista. Sähkön osto ja myynti rajojen yli laskee hintoja ja vähentää kuluja.

Tulevaisuudessa sillä voi olla vielä isompi rooli, kun puhtaan aurinko- ja tuulivoiman merkitys kasvaa. Nämä uusiutuvan energian lähteet vaativat joustavia sähkömarkkinoita, koska niiden saatavuus vaihtelee.

Mitä enemmän Pohjoismaat voivat käydä sähkökauppaa, sitä helpommin uusiutuvan energian osuutta voidaan nostaa. Uusiutuvaa energiaa voidaan tuottaa siellä, missä sitä on tarjolla, ja myydä kaikkialla Pohjoismaissa. Norjan vesivoimakapasiteetti taas tarjoaa edullisen varastointimekanismin, sillä uusiutuvalla energialla voi pumpata vettä patoaltaisiin.

Pohjoismailla on nyt hyvä tilaisuus näyttää muulle maailmalle, miten energiayhteistyöllä vähennetään päästöjä. Pohjoismainen ilmastojohtajuus on tärkeää, koska muualla maailmassa alueellinen energiayhteistyö etenee hitaasti. Pohjoismaiselle esimerkille olisi nyt huutava tarve.

Yksi keskeinen tavoite on sähkön hinnan yhtenäistäminen. Joustava pohjoismainen sähkömarkkina vaatii säännösten harmonisointia ja yhteispohjoismaisia investointeja. Uusiutuvan energian osuus kasvaa nopeammin ja edullisemmin, jos Pohjoismaat kehittävät yhteiset pelisäännöt sähkömarkkinoille.

Pohjoismainen energiayhteistyö voi myös edesauttaa liikenteen ja muiden sektorien sähköistämistä. Esimerkiksi autoliikenteen sähköistäminen on Norjassa jo pitkällä. Pohjoismainen yhteistyö on tärkeää sähköautojen latausverkoston kehittämisessä ja akkujen latauksesta syntyvän sähkönkulutuksen hallinnassa.

Pohjoismaat voivat yhdessä kehittää uutta teknologiaa vähäpäästöistä tulevaisuutta varten.

Koska Pohjoismaiden väkiluku on pieni, puhtaan teknologian vienti maailmanmarkkinoille on ratkaisevan tärkeässä osassa, jos tavoitteenamme on positiivinen ilmastovaikutus. Pohjoismainen teknologiayhteistyö tuottaisi skaala- ja koordinaatioetuja, joita yksikään Pohjoismaa ei voi yksin saavuttaa.

Tätä yhteistyötä tehdään väistämättä Euroopan unionin asettamissa rajoissa. Pohjoismainen energiayhteistyö, ja erityisesti sähkökauppa, voi näyttää muulle Euroopalle mallia. EU:n ilmasto- ja energiadiplomatian kautta pohjoismaista mallia voi käyttää posiitivisena esimerkkinä muulle maailmalle.

Maailma tarvitsee nyt rohkeita avauksia, joilla hitaasti etenevää ilmastotyötä viedään nopeammin eteenpäin.

Pohjoismaiden kansalaiset ovat vaaleissa tehneet selväksi, että hallitusten täytyy vähentää päästöjä enemmän ja nopeammin kuin koskaan aiemmin. Pohjoismaisella energiayhteistyöllä tämä tavoite saavutetaan halvemmalla, ja sen globaali esimerkkivaikutus on suurempi.

Johannes Urpelainen on energia- ja ympäristöpolitiikan professori Johns Hopkins -yliopiston School of Advanced International Studiesissa (Washington DC, USA). Hän on yksi 26.6. julkaistun Stronger together – the Future of Nordic Energy Markets -raportin asiantuntijoista.