Suoratoistopalvelut ja elokuvien vuokraaminen netistä yleistyvät – valtaosa eurooppalaisista kokee tuhlaavansa niihin jo liikaa

Riitta Salmi
Kun televisiosta ei tule mitään kiinnostavaa, suoratoisto on monelle vaihtoehto.
Kun televisiosta ei tule mitään kiinnostavaa, suoratoisto on monelle vaihtoehto.

Salli Koivunen

Ihmisten viihteenkulutuskäyttäytyminen on muuttunut niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla.

Vaikka ilmaiskanavia ja niihin liitettyjä ilmaisia suoratoistopalveluita kuten Ruutua, Areenaa ja MTV:tä katsotaan yhä eniten, ihmiset ovat yhä valmiimpia maksamaan sarja- ja elokuvaelämyksistä kotisohvallaan.

DNA:n Nepa Insightilla teettämästä tutkimuksesta käy ilmi, että HBO:n, Netflixin, C Moren tai vastaavan tv- tai videopalvelun on kahden viime vuoden aikana ostanut verkosta 55 prosenttia suomalaisista.

Kyselyyn vastasi 1005 iältään 16-74-vuotiasta suomalaista.

Tutkimuksen mukaan jo 40 prosentilla suomalaisista löytyy kotoaan älytelevisio. Lähes neljännes vastaajista käytti sen sijaan tai rinnalla Chromecast- tai Apple TV -laitetta, joka tuo perinteiseen televisioon älytelevision ominaisuuksia, kuten mahdollistaa sovelluksien lataamisen, näytönjaon ja pelaamisen televisiolla.

Videoita ja suoratoistopalveluihin julkaistuja sarjoja ja elokuvia katseli kyselyyn vastanneista 46 ja 40 prosenttia. Niiden katselu on Suomessa yleisintä 16-34-vuotiaiden keskuudessa.

Vaikka elokuvavuokraamot ovat kadonneet suomalaisten kaupunkien kaduilta hiljalleen, elokuvien vuokraaminen ei ole loppunut. DNA:n kyselytutkimuksen mukaan 43 prosenttia suomalaisista on kahden viime vuoden aikana vuokrannut elokuvan netin kautta.

– Tätä tulosta tukee myös meidän DNA TV -palvelumme käyttäjädata. Palvelun vuokraamossa tarjolla olevien sisältöjen vuokrausmäärät ovat peräti tuplaantuneet vuodessa, kertoo DNA:n laajakaista ja TV -liiketoiminnan johtaja Jarno Haikonen tiedotteessa.

DNA:n kyselytutkimukseen vastanneista 42 prosenttia kertoo katsovansa tv-sisältöjä vähintään tunnin päivässä, ja 12 prosenttia katsoo televisiosisältöjä yli kaksi tuntia päivässä.

– Ihmiset katsovat yhä enemmän ei-perinteistä televisiota, ja erilaisten suoratoistopalveluiden käyttö on kasvussa. Kyselyn mukaan 66 prosentille on tärkeää, että TV-sisällöt voi katsoa esitysajoista riippumatta, ja 60 prosenttia pitää tärkeänä sitä, että mieluisat elokuvat ja sarjat löytyvät samasta paikasta, Haikonen kertoo.

Digitaaliset elämäntavat herättivät vastaajissa myös erilaisia tunteita. Lähes puolet vastaajista kertoi musiikin kuuntelun älypuhelimella olevan rentouttavaa, kun taas kolmannes liitti tv-sarjojen maratonkatseluun rentoutumisen tunteita.

Toimimaton netti puolestaan aiheuttaa ärtymystä valtaosassa, 72 prosentissa vastaajia.

TV-sisältöjen katselu eroaa selkeästi käytetyn laitteen mukaan. Tietokoneelta ja älypuhelimella katsotaan eniten nettivideoita sekä maksuttomia kotimaisia suoratoistopalveluita, televisiosta ilmaiskanavien ohjelmia ja älytelevisiosta monipuolisesti sekä ilmaisten että maksullisten kanavien ja suoratoistopalveluiden sisältöjä.

Ilmaiskanavia katsovat hieman enemmän naiset ja vanhemmat ikäryhmät. Miehet puolestaan katsovat hitusen naisia enemmän nettivideoita tietokoneelta. Alle 24-vuotiaat katsovat muita enemmän maksullisia sisältöpalveluita sekä YouTubea ja nettivideoita.

Jonny Holmén
Älypuhelin on suomalaistalouksien yleisin laite. Toiseksi yleisin on kannettava tietokone, joka löytyy 77 prosentilta kyselyn vastaajista.
Älypuhelin on suomalaistalouksien yleisin laite. Toiseksi yleisin on kannettava tietokone, joka löytyy 77 prosentilta kyselyn vastaajista.

Myös brittiläinen data-analytiikkatoimisto Muso tutki ihmisten sarjojen ja elokuvien kulutusta Euroopassa.

Tutkimuksen mukaan eurooppalaiset ylipäätään ovat suomalaisia ahkerampia suoratoistopalveluiden kuluttajia. Kyselyyn haastatelluista tuhannesta aikuisesta lähes 67 prosenttia kertoi maksavansa yhdestä tai kahdesta suoratoistopalvelusta. Joka viides vastaaja oli kolmen tai neljän eri palvelun tilaaja.

Valtaosa, yli 80 prosenttia vastaajista koki maksavansa suoratoistopalveluista jo liikaa, eikä 64 prosenttia vastaajista aikonut tilata enää uusia palveluja tämän vuoden aikana.

Keskimäärin vastaajat maksoivat suoratoistopalveluista noin 33 euroa kuukaudessa.

Netflixin saa Suomessa nykyisin edullisimmillaan 7,99 euron kuukausihintaan. Jos haluaa katsella ohjelmia samanaikaisesti useammalta kuin yhdeltä ruudulta, hinta nousee 11,99 euroon. Ultra HD -laatuista kuvaa pystyy tilaamaan 15,99 euron kuukausihintaan.

Samoin kuin Netflix, myös HBO Nordic -suoratoistopalvelu tarjoaa uudelle käyttäjällä ilmaiseksi ensimmäisen kuukauden kokeilun. Sen jälkeen HBO maksaa 9,95 euroa kuukaudessa. HBO:n ohjelmia on mahdollista katsoa samanaikaisesti kahdella laitteella, ja kaikkiaan tilinsä voi rekisteröidä viidelle laitteelle.

C More ja Viaplay puolestaan tarjoavat käyttäjälleen kahden viikon maksuttoman kokeilun. Kokeilun jälkeen C More maksaa käyttäjälleen 12,95 euroa ja Viaplay 9,99 euroa kuukaudessa. Myös C Morea ja Viaplayta voi katsella samanaikaisesti kahdella eri laitteella.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.