Saksa selvästi myönteisin EU-maa turvapaikanhakijoille

Uutistoimisto AFP:n tietojen mukaan yli neljäsataa pakolaista on saapunut pienten alusten kyydillä Italiaan viime viikkojen aikana.
Uutistoimisto AFP:n tietojen mukaan yli neljäsataa pakolaista on saapunut pienten alusten kyydillä Italiaan viime viikkojen aikana.

Suomi, Ranska, Saksa, Luxemburg ja Portugali jakavat Lampedusaan pelastetut 42 pakolaista EU:n sisäisin siirroin.

Riikka Sipilä

Muutama EU-maa vastaanottaa valtaosan unionin ulkopuolelta tulevista turvapaikanhakijoista. Eurostatin mukaan vuonna 2018 EU:sta haki turvapaikkaa kaikkiaan noin 638 200 ihmistä, joista 580 800 oli ensikertalaisia.

Kaikista turvapaikanhakijoista 37 prosenttia sai turvapaikan jostain EU:n jäsenmaasta kansainvälisen suojelun perusteella.

Ylivoimaisesti eniten eli 47 prosenttia kaikista vuonna 2018 myönnetyistä turvapaikoista sijoittui Saksaan, joka otti yli 140 000 turvapaikanhakijaa. Seuraavaksi eniten turvapaikanhakijoita vastaanottivat Ranska (noin 45 000), Italia (40 000) ja Ruotsi (25 000).

Yli puolet EU:n jäsenmaista ei vastaanottanut lainkaan tai vain joitakin tuhansia turvapaikanhakijoita viime vuoden aikana.

Italian sisäministerin Matteo Salvinin mukaan viisi EU-maata on luvannut vastaanottaa pakolaisia kuljettaneen ja julkisuusmyrskyn silmään joutuneen aluksen kuljettamat ihmiset.

Salvini ei eritellyt maita, mutta uutistoimisto Reutersin mukaan Italia on saanut vahvistuksen pakolaisten vastaanottamisesta Suomen ohella Ranskalta, Saksalta, Luxemburgilta ja Portugalilta.

Ranskan sisäministeri Christophe Castaner on kertonut maan ottavan kymmenen henkilöä, mutta oli tyytymätön Italian toimiin ja erityisesti Italian luomaan mielikuvaan, jonka mukaan muut EU-maat eivät olisi pakolaispolitiikassaan solidaarisia Italiaa kohtaan.

Saksan ulkoministeri Heiko Maas puolestaan kritisoi Italian aikeita meripelastuksen kriminalisoinnista ja sanoi ihmisten pelastamisen olevan inhimillinen velvollisuutemme.

Italia kieltäytyy vastaanottamasta Välimereltä pelastettuja ihmisiä vastaan ja luvannut laivoille pääsyn satamaan vain siinä tapauksessa, että kaikkien aluksilla olevien ihmisten sijoittamisesta muihin EU-maihin on sovittu ennakolta.

Merikapteeni Carola Rackete ohjasi yli 50 pakolaista kuljettaneen aluksensa satamaan Italialle kuuluvalle Lampedusan saarelle, italian merivartioston estelyistä huolimatta.

Kapteenin mukaan kyse oli hätätilanteesta, jonka takia poikkeukselliset keinot olivat sallittuja. Italian viranomaiset pidättivät Racketen välittömästi laivan kiinnityttyä satamaan.

Kolmisen viikkoa sitten Välimereltä kumiveneestä löytyneet pakolaiset olivat huonossa kunnossa ja alkoivat jo olla epätoivoisia. Kymmenkunta heistä oli jo aiemmin siirretty sairaalaan ennen konfliktia Lampedusan satamassa.

Suomi ilmoitti perjantaina ottavansa aluksella olleista vastaan kahdeksan ihmistä, turvapaikanhakijoina ja Euroopan komission erityisestä pyynnöstä.

Suomi on aiemmin kieltäytynyt ottamasta vastaan Välimereltä pelastettuja pakolaisia niin sanottuina sisäisinä siirtoina. EU-ministerivaliokunnan mukaan nyt tehty päätös on ”kertaluontoinen”.

Ennen kuin Italia sai vahvistuksen pakolaisten sisäisistä siirroista muihin EU-maihin, useita kymmeniä turvapaikanhakijoita kuljettanut Sea Watch 3 seilasi edestakaisin Välimerta, sillä Italia esti aluksen saapumisen maan satamiin.

Italian sisäministeri äärioikeistolainen Matteo Salvini on tehnyt aloitteen lainmuutoksesta, jonka perusteella avustusjärjestöiltä perittäisiin tuhansien eurojen sakkomaksu jokaisesta Välimereltä pelastetusta ja Italian maaperälle tuodusta pakolaisesta tai siirtolaisesta.

Merikapteeni Carola Racketelle ei ole vielä luettu syytteitä, mutta häntä voi odottaa useiden vuosien vankeustuomio.

EU on omaksunut viimeisten 20 vuoden aikana yhteiset turvapaikkanormit. Pakolaiskriisin seurauksena EU:n muuttoliikepolitiikka on kehittynyt sitä mukaa kuin komission agendaa on toteutettu käytännössä.

Fakta

EU:n pakolaispolitiikka

EU:n ulkorajoilla: merellä unionin läsnäolo on moninkertaistunut ihmishenkien pelastamiseksi ja ihmisten salakuljetusverkostojen purkamiseksi.

Rajavalvontaa on parannettu ja perustettu järjestelykeskuksia Kreikkaan ja Italiaan. Tulijat rekisteröidään ja ohjataan turvapaikkamenettelyyn tai palauttamis- ja takaisinottomenettelyyn.

EU:n sisällä: pakolaisia siirretään toisiin jäsenvaltioihin ja EU:n turvapaikkajärjestelmään on vuosien saatossa yritetty yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa.

Jäsenvaltiot ovat sopineet soveltavansa palauttamista koskevia sääntöjä aktiivisemmin.

Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex avustaa koordinoimalla palautuslentoja.

EU tukee jäsenvaltioita myös sopimalla palautusjärjestelyistä asianomaisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Turvapaikanhakijat 2018

Oikeus turvapaikkaan on ihmisoikeus, joka on kirjattu muun muassa YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja EU:n perusoikeuskirjaan.

Eurostatin mukaan vuonna 2018 turvapaikkaa EU:n 28 jäsenmaasta haki kaikkiaan 638 200 ihmistä, joista 580 800 oli ensikertalaisia. Eniten turvapaikanhakijoita tuli Syyriasta, Afganistanista ja Irakista.

Kaikista turvapaikanhakijoista 37 prosenttia sai turvapaikan jostain EU:n jäsenmaasta kansainvälisen suojelun perusteella.

Ylivoimaisesti eniten eli 47 prosenttia kaikista vuonna 2018 myönnetyistä turvapaikoista sijoittui Saksaan (yli 140 000). Seuraavaksi eniten turvapaikanhakijoita vastaanottivat Ranska (45 000), Italia (40 000) ja Ruotsi (25 000).

Noin puolet EU:n jäsenmaista ei vastaanottanut lainkaan tai vain joitakin tuhansia turvapaikanhakijoita vuonna 2018.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.