Suomalaiset työmarkkinat toimivat kolmessa kerroksessa – näin turvapaikanhakijoiden työperäinen hyväksikäyttö on mahdollista

Turvapaikanhakijoilla on oikeus työntekoon turvapaikkaprosessin ajan. Monet tarttuvat mahdollisuuteen toimettomuuden sijaan, mutta kielitaidottomuus, tietämättömyys työntekijän oikeuksista sekä esimerkiksi väkivallan pelko altistavat työperäiselle hyväksikäytölle.

Työperäistä hyväksikäyttöä esiintyy erityisesti palvelu- ja rakennusaloilla. Siivoojan työssä ei välttämättä tarvita kielitaitoa, mikä altistaa hyväksikäytölle.
Työperäistä hyväksikäyttöä esiintyy erityisesti palvelu- ja rakennusaloilla. Siivoojan työssä ei välttämättä tarvita kielitaitoa, mikä altistaa hyväksikäytölle.

Vilma Romsi

Turvapaikanhakijoina Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden työperäisten oleskelulupien määrä on kasvussa, selviää Migrin tilastoista. Kun vuonna 2015 myönteisten päätösten määrä oli 58, vuonna 2016 se oli jo 168 ja sen jälkeen pysynyt yli sadassa.

Yksi oleskeluluvan saaneista on korkeakoulutettu Qasem, joka löysi töitä siivousyrityksestä pääkaupunkiseudulla.

Qasem huomasi kuitenkin pian joutuneensa työperäisen hyväksikäytön uhriksi.

Työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että kolmessa tai jopa neljässä kerroksessa toimivat työmarkkinat ovat Suomessa todellisuutta.

– Työehtosopimusten työaika- ja palkkamääräysten minimin ylä- ja alapuolella keikkuvien työsuhteiden lisäksi todellisuutta ovat myös harmaalla alueella liikkuvat työmarkkinat, joihin liittyy heikot työehdot ja työperäistä hyväksikäyttöä.

Suuren osan kolmannen kerroksen työvoimasta muodostavat turvapaikkapäätöstä odottavat tai työperäisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat.

– Näyttää siltä, että muodostumassa on myös neljännen kerroksen markkinat, eli sellaiset mihin liittyy paperittomuutta ja ihmiskauppaa.

Turvapaikanhakijalla on oikeus työskennellä oleskeltuaan Suomessa kolme tai kuusi kuukautta riippuen siitä, onko hänellä voimassa olevaa matkustusasiakirjaa.

Työperustainen hyväksikäyttö tapahtuu useimmiten puhtaiden papereiden taustalla. Työtunteja voidaan kirjata virallisesti ylös työntekijän suorittamaa tuntimäärää vähemmän, ja ylityöt jätetään maksamatta. Vakavimmissa tilanteissa työntekijän liikkumista työpaikan ulkopuolella rajoitetaan.

– Minulla on paperilla kahdeksantuntiset työpäivät. Todellisuudessa kahdeksan tuntia on ripoteltu pitkin päivää siten, että ensimmäinen vuoro on aikaisin aamulla ja viimeinen illalla. Tauot menevät työpisteeltä toiseen siirtyessä, Qasem kertoo.

Rikosuhripäivystyksen asiantuntija Saara Pihlaja kertoo, että graaveimmissa tapauksissa paperit ovat kunnossa, mutta palkanmaksutili on työnantajan hallussa.

Hyväksikäytössä ei aina ole kyse tahallisista väärinkäytöksistä.

– Työnantaja voi esimerkiksi olla itsekin maahanmuuttaja, jolloin hän ei välttämättä tiedä, mitä työehtosopimusta tulisi soveltaa, tai hän ei tunne tarpeeksi Suomen lainsäädäntöä, PAM:n aluepäällikkö Johanna Sparf kertoo.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan turvapaikanhakijalla on oikeus hakea työperäistä oleskelulupaa. Ensimmäinen tällainen lupa myönnetään yleensä vuodeksi. Tämän jälkeen jatkoluvan edellytykset, kuten riittävästi kertyneet palkkatulot, tarkastetaan.

– Työnantajani hyväksikäyttää sitä, etten uskalla lähteä. Tarvitsen vakituisen työsuhteen jatkolupaa varten, mutta juuri mihinkään ei palkata ilman suomen kieltä. En voi siis vaihtaa työpaikkaa, Qasem kertoo.

Jo toive oleskeluluvasta työn perusteella pitää monet epäedullisessa työsuhteessa.

– Työnantaja voi lupailla työperäisen oleskeluluvan edellyttämää työpaikkaa "harjoittelujakson" jälkeen, vaikkei tällä todellisuudessa olisi aikomusta solmia työsopimusta, Jenu kertoo.

Ulkomaalainen ei välttämättä tiedä suomalaisilla työmarkkinoilla normaaleista palkoista tai työajoista. Jenu muistuttaa, että ilman oleskelulupaa turvapaikanhakijat eivät ole TE-toimiston asiakkaita. Näin työharjoittelutkaan eivät voi olla virallisia.

– Keskinäisesti sovitut työharjoittelut eivät perustu mihinkään lakiin, ja näin ne liikkuvat harmaalla alueella. Turvapaikanhakijalle ainoa täysin laillinen väylä työmarkkinoille on normaali työsopimus.

Pihlajan mukaan pelko ei aina liity ainoastaan oleskeluluvan menettämiseen, vaan esimerkiksi turvallisuuteen.

– On tapauksia, joissa työnantaja vaatii turvapaikkapuhuttelujen pöytäkirjoja itselleen. Pöytäkirjoista selviävät esimerkiksi vainoon liittyvät yksityiskohdat, jotka voivat levitessään aiheuttaa turvallisuusuhkan kiristymisen joko työntekijälle tai hänen perheelleen lähtömaassa.

Hyväksikäyttötapauksia esiintyy erityisesti palvelu- ja rakennusaloilla.

– Näillä aloilla työllistyminen ilman kielitaitoa on mahdollista, Jenu selventää.

Kiskonnantapainen työsyrjintä ja ihmiskaupan asteet korostuvat ulkomaalaisten kohdalla rikosilmoitustilastoissa.
Kiskonnantapainen työsyrjintä ja ihmiskaupan asteet korostuvat ulkomaalaisten kohdalla rikosilmoitustilastoissa.

Turvapaikanhakijoita koskevat samat työntekijän oikeudet kuin kantasuomalaisia. Silti työperäinen hyväksikäyttö näkyy esimerkiksi rikosilmoitustilastoissa korostetusti ulkomaalaistaustaisten kohdalla.

Rikostilastoja enemmän hyväksikäyttötapaukset näkyvät Rikosuhripäivystyksessä.

– Useat asiakkaamme pohtivat rikosilmoituksen tekoa pitkäänkin uhkia ja mahdollisuuksia punniten. Useimmat asiakkaat päätyvät lopulta ilmoittamaan tilanteestaan poliisille, mutta osa päättää esimerkiksi väkivallan uhan tai maasta poistamisen pelossa olla lähtemättä rikosprosessiin, Pihlaja kertoo.

Qasem kuitenkin kertoo, ettei aio ilmoittaa työoloistaan siivousfirmassa poliisille edes silloin, jos saa jatkoluvan jälkeen paremman työpaikan.

– En ole tyytyväinen, mutta olen kiitollinen yrityksen kautta saamastani oleskeluluvasta.

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että työolosuhdevalvontaan ja hyväksikäyttötapausten poliisitutkintaan pitäisi osoittaa lisäresursseja, ja tiedotusta Suomen työmarkkinoista tulisi lisätä.

– Erityisesti siitä, mihin asti kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan työnteko-oikeus jatkuu ulkomaalaislain muutoksen myötä, on tiedotettu ristiriitaisesti. Se heikentää työntekijän oikeusturvaa, mikäli työnantajatkaan eivät tiedä, mihin asti työnteko-oikeus jatkuu, Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n puheenjohtaja Sanna Valtonen sanoo.

SAK:n maahanmuuttopoliittinen asiantuntija Eve Kyntäjä näkee, että uuteen hallitusohjelmaan kirjattu aikomus puuttua alipalkkaukseen on turvapaikanhakijoiden kannalta hyvä asia.

– Alipalkkaus tulisi kriminalisoida. Työehtosopimusten vähimmäispalkkojen alittamisesta ei seuraa rangaistusta, vaan velvollisuus korvata maksamatta jäänyt osa palkasta työntekijälle. Se ei riitä pitämään alipalkkausta kurissa. Harva työntekijä uskaltaa riitauttaa saatavansa alipalkkauksen takia, koska oikeudenkäynti on usein pitkä ja hankala prosessi.

Tämä korostuu Jenun mukaan erityisesti turvapaikanhakijoiden kohdalla:

– Turvapaikanhakijat eivät yleensä kuulu ammattiliittoihin. Tällöin palkkasaatavia varten heidän tulisi itse viedä asia oikeuteen. Tähän turvapaikanhakijoilla ei käytännössä ole resursseja.

Haastatellun työntekijän nimi on muutettu. Juttua varten on haastateltu myös Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n puheenjohtajaa Sanna Valtosta.

Korjattu 1.7. klo 12.23: PAM:n aluepäällikkö Johanna Sparfin virheellisesti kirjoitettu nimi korjattu. Alkuperäisessä jutussa sukunimeksi oli kirjoitettu Farg.

Tästä on kyse

Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeus

Uusi ulkomaalaislaki astui voimaan 1.6.

Turvapaikanhakijalla on oikeus tehdä töitä oleskeltuaan Suomessa kolme tai kuusi kuukautta riippuen siitä, onko hänellä voimassa olevaa matkustusasiakirjaa.

Ulkomaalaislain muutoksen myötä työnteko-oikeus päättyy, kun maastapoistamispäätös on täytäntöönpanokelpoinen, eli kun henkilö voidaan lain mukaan poistaa maasta. Aiemmin työnteko-oikeus päättyi siihen, kun päätös oli lainvoimainen.

Ulkomaalaislain muutoksen myötä kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut menettää työnteko-oikeutensa kolmeksi tai kuudeksi kuukaudeksi, kun hän jättää uusintahakemuksen.

Henkilö voi kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen hakea oleskelulupaa työn perusteella.

Ensimmäisessä työn perusteella annettavassa oleskelulupapäätöksessä käytetään saatavuusharkintaa.

Työperäinen oleskelulupa vaatii passin ja voimassa olevan työsopimuksen.

Vuosina 2015–2018 työperäisen oleskeluluvan sai noin 400 turvapaikanhakijaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Santtu-K
Onko koko Suomi kiertynyt näiden turvapaikanhakijoiden ympärille?
Miksi turvapaikanhakijoista uutisoidaan joka käänteessä? Onko koko Suomi jotenkin keskittynyt näihin ihmisiin? Onko tulevaisuutemme näiden ihmisten harteilla? Jos on, niin säälin Suomea.
Ainakaan minä en kaipaa enempää tietoa näiden ihmisten elämästä. Minä kaipaisin enemmän tietoa suomalaisten elämästä turvapaikanhakijoiden varjossa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Alf
Kauhiast' hämmästyny'...
Kun nyt kerran tuli puhe "työperustaisesta hyväksikäytöstä" niin tulkoon mainituksi että Seura-lehti uutisoi 19.07.2018 jutun otsikolla: "Hätkähdyttävä tulos: Lähes 500 000 suomalaista tekee ilmaista työtä."

Näin entisenä, ilmaisena "työkokeilijana" minua suuresti ihmetyttää se, että miksi heitä ei mainita lainkaan näiden juttujen yhteydessä...?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »