Korkeasaaressa syntyi kaksi berberiapinaa – Suomen ensimmäiset poikaset

Annika Sorjonen / Korkeasaari Zoo
Korkeasaaren on syntynyt kaksi berberiapinan poikasta. Ensimmäinen syntyi tiistaina aamuyöllä, toinen torstai-iltana.
Korkeasaaren on syntynyt kaksi berberiapinan poikasta. Ensimmäinen syntyi tiistaina aamuyöllä, toinen torstai-iltana.

Korkeasaaren eläintarhaan on syntynyt kaksi berberiapinan poikasta. Ensimmäinen syntyi tiistaina aamuyöllä, toinen torstai-iltana, Korkeasaaresta tiedotetaan.

Poikaset ovat ensimmäiset Suomessa syntyneet berberiapinat. Muu ryhmä on koottu huonoista oloista pelastetuista yksilöistä.

Eläintarhan mukaan emot ja poikaset voivat hyvin ja toiset apinat ovat toivottaneet uudet perheenjäsenet tervetulleeksi.

Poikaset syntyivät laumaan, jonka muut jäsenet ovat tulleet Korkeasaareen hollantilaisesta kädellisten pelastuskeskuksesta. Ne ovat eläneet aiemmin laittomina lemmikkeinä ja hylätyssä yksityisessä eläintarhassa.

Apinoista muodostettiin Hollannissa uusi perheryhmä, ja työtä laumadynamiikan parantamiseksi on jatkettu Korkeasaaressa.

– Durriya hoitaa tiistaina syntynyttä poikastaan hienosti. Se kantoi poikasen ulos keskiviikkona, ja lauman muut apinat ovat päässeet tutustumaan siihen, kertoo kuraattori Hanna-Maija Lahtinen.

– Nimalin poikanen on vielä hyvin pieni. Molemmat poikaset ovat emoilleen ensimmäiset, joten toivomme, että kaikki sujuu hyvin. Iloitsemme syntymistä, sillä suurempi laumakoko mahdollistaa monipuolisempaa sosiaalista käyttäytymistä.

Annika Sorjonen / Korkeasaari Zoo
Sekä naaraalla että uroksella on roolinsa poikasten hoidossa.
Sekä naaraalla että uroksella on roolinsa poikasten hoidossa.

Berberiapinat elävät 10–40 yksilön laumoissa, joissa on sekä uroksia että naaraita. Etenkin naaraiden arvojärjestys on tarkka. Urosten tehtävä on puolustaa laumaa, mutta niillä on roolinsa myös poikasten hoidossa.

Poikanen päätyy usein innokkaiden urosten käsiin jo muutaman päivän ikäisenä. Se kiertää uroksen sylistä toiseen ja kukin haistelee sen sukuelimiä ja roikottaa poikasta. Tarkoitus ilmeisesti on urosten aseman ja keskinäisten suhteiden lujittaminen, eläintarhasta kerrotaan.

Berberiapina on ihmisen ohella ainoa Euroopan alueella elävä kädellinen. Levinneisyysalue on ulottunut Keski-Saksaan ja Irlantiin saakka, mutta nykyisin berberiapinoita on Euroopassa enää Gibraltarilla. Suurin osa berberiapinoista elää Marokon ja Algerian vuoristometsissä.

Laji on erittäin uhanalainen, ja uhanalaisuuden merkittävä syy on laiton lemmikkieläinkauppa. Eurooppaan salakuljetetaan arviolta 200 emoiltaan riistettyä poikasta vuosittain. Tähän joukkoon kuulunee ainakin osa Korkeasaaren lauman apinoista. Korkeasaaren eläintarha suojelee luonnonvaraisia berberiapinoita tukemalla lajin elinalueilla toimivan Barbary Macaque Awareness and Conservation -järjestön työtä.

Annika Sorjonen / Korkeasaari Zoo
Berberiapina on ihmisen ohella ainoa Euroopan alueella elävä kädellinen.
Berberiapina on ihmisen ohella ainoa Euroopan alueella elävä kädellinen.
Annika Sorjonen / Korkeasaari Zoo
Poikaset syntyivät laumaan, jonka muut jäsenet ovat tulleet Korkeasaareen hollantilaisesta kädellisten pelastuskeskuksesta.
Poikaset syntyivät laumaan, jonka muut jäsenet ovat tulleet Korkeasaareen hollantilaisesta kädellisten pelastuskeskuksesta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.