Hovioikeus antaa ratkaisunsa Jari Aarnion huumetynnyritapauksesta torstaina – vankeutta voi tulla 10 vuotta

Jari Aarnio sai käräjäoikeudessa tuomion yhteensä 22 rikoksesta. Hovioikeus ratkaisee samalla rikollisjärjestö United Brotherhoodin entisen johtajan Keijo Vilhusen huumetuomion kohtalon.

Joel Maisalmi
Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio.
Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio.

Petteri Lindholm

Helsingin hovioikeus antaa tänään ratkaisunsa Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion huumetynnyrijutussa.

Aarnio tuomittiin aiemmin käräjäoikeudessa kymmenen vuoden tuomioon törkeistä huumerikoksista ja useista muista rikoksista.

Hovioikeus ratkaisee nyt Aarnion vaatimuksen kumota käräjäoikeuden tuomio.

Hovioikeus päästi Aarnion viime kesänä odottamaan tuomiota vapaalle jalalle, koska hovioikeuden tuomion antamisessa tiedettiin kestävän vuoden 2019 puolelle.

Tuomiota on laadittu hovioikeudessa yhteensä yli vuoden. Viimeinen oikeusistunto pidettiin kesäkuun puolivälissä vuonna 2018.

Pitkää kestoa selittää etenkin se, että pelkkiä tutkintapöytäkirjoja on yli 10 000 sivun edestä.

Jos hovioikeus pitää käräjätuomion ennallaan, se merkitsee Aarniolle 10 vuoden vankeutta. Osan tuomiosta hän on jo istunut tutkintavankeudessa.

Aarnion lisäksi hovioikeus ratkaisee United Brotherhood -rikollisjärjestön entisen pomon Keijo Vilhusen valituksen yhtä pitkästä, kymmenen vuoden tuomiosta samassa huumejutussa.

Käräjäoikeuden joulukuussa 2016 antaman tuomion mukaan Aarnio järjesteli noin 800 kilon hasiksen maahantuonnin Hollannista Suomeen vuosina 2011–12.

Jutusta puhutaan huumetynnyritapauksena, koska hasis tuotiin Suomeen kuudessa metallitynnyrissä.

Rikostutkinnan kuluessa alettiin puhua myös niin sanotusta "Pasilan miehestä", jonka tuntemattomiin puhelinnumeroihin useat huumetapauksen epäillyt olivat soitelleet.

Teknisessä selvityksessä havaittiin, että liittymät kulkivat usein samoissa paikoissa kuin Aarnio.

Aarnio kertoi, että puhelimia käytettiin huumepoliisissa yhteydenpitoon rikollisten tietolähteiden kanssa, mutta syyttäjien mukaan Aarnio käytti niitä hasiksen salakuljetuksen järjestämiseen.

Huumetuomioiden lisäksi Aarnio tuomittiin 22 muusta rikoksesta, kuten oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta, todistusaineiston vääristelystä, useista virka-aseman väärinkäyttämisistä ja virkasalaisuuden rikkomisesta.

Muut rikokset johtuvat esimerkiksi siitä, että Aarnio yritti lavastaa syytöntä henkilöä oman rikoksensa tekijäksi.

Aarnion puolustus on pyrkinyt hovioikeudessa osoittamaan, ettei huumetynnyrien sisällöstä ole aukotonta näyttöä. Hovioikeudessa Aarnion puolustus on myös kritisoinut voimakkaasti keskusrikospoliisin tekemään rikostutkintaa.

Syyttäjien mukaan hovioikeudessa on saatu entistä vahvempaa näyttöä puhelimista, joita on käytetty tuomion mukaan salakuljetusten järjestämisessä.

Aarniolla on entuudestaan kolmen vuoden lainvoimainen tuomio niin sanotussa Trevoc-jutussa.

Seurantalaitteita valmistavan Trevoc-yhtiön tapauksesta Aarnio tuomittiin rekisterimerkintärikoksesta sekä petoksesta, lahjuksen ottamisesta ja virka-aseman väärinkäyttämisestä, jotka olivat kaikki muodoltaan törkeitä.

Tuomion mukaan Aarniolla osallistui esteellisenä seurantalaitteiden hankintaan, vaikka hänellä oli päättävä asema ja taloudellinen intressi Trevoc-yhtiössä.

Tapauksessa Aarnio johti oikeuden mukaan Helsingin poliisilaitosta harhaan ja oli mukana salaamassa rooliaan Trevoc-yhtiössä.

Lisäksi Aarnio on epäiltynä vuonna 2003 tehdystä murhasta, jonka tutkinta avattiin uudestaan viime vuoden heinäkuussa.

Epäilynä on, että Aarnio tiesi turkkilais-ruotsalaisen rikollisen Volkan Ünsalin suunnitellusta palkkamurhasta eikä estänyt sitä, vaikka oli vastuuasemassa huumepoliisin päällikkönä.

Ünsal murhattiin sen jälkeen, kun hän oli vienyt osan Tukholman Arlandan lentokentällä vuonna 2002 tehdyn rahankuljetusryöstön saaliista.

Viime viikolla Aarnio taas vapautettiin virkarikossyytteistä yhdessä esimerkiksi eläkkeelle jääneiden entisen poliisiylijohtaja Mikko Paateron ja Helsingin poliisipäällikkö Jukka Riikosen kanssa.

Lähes viisi vuotta kestäneessä tutkinnassa puitiin sitä, rikkoivatko syytetyt virkavelvollisuuttaan, kun Helsingin huumepoliisi ei pitänyt kirjaa käyttämistään tietolähteistä eli "vasikoista" kuten säännökset vaativat.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.