Valvovien valtuutettujen ja asiamiesten virkoja on perustettu viime aikoina lukuisia – näillä näkymin lisää on luvassa vanhusasiavaltuutetun verran

Monella viralla on kansainvälinen tausta. Esimerkiksi EU edellyttää riippumatonta valvontaa yhdenvertaisuuslainsäädännölle.

Kirsi Pimiä on toiminut yhdenvertaisuusvaltuutettuna vuoden 2015 keväästä lähtien.
Kirsi Pimiä on toiminut yhdenvertaisuusvaltuutettuna vuoden 2015 keväästä lähtien.

Hannu Mustonen

Suomessa toimii jo useita eri alojen valtuutettuja ja asiamiehiä. Lisää on luvassa: hallitus päätti juuri perustaa eläinasiamiehen viran, ja vanhusasiavaltuutettukin on näillä näkymin tulossa.

– Sen perustamista me ryhdymme nyt selvittämään, oikeusministeriön osastopäällikkö Johanna Suurpää kertoo toimesta, josta on maininta tuoreessa hallitusohjelmassa.

Oikeusministeriön alalla toimivat jo tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ja lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Uusin on juuri aloitteleva tiedusteluvalvontavaltuutettu. Valtioneuvosto nimitti tehtävään huhtikuussa Kimmo Hakosen.

Maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen perustettiin juuri elintarvikemarkkinavaltuutetun virka, johon hallitus nimitti toissa viikolla Olli Wikbergin.

Erilaisia asiamiehiä riittää eduskunnan oikeusasiamiehestä kuluttaja-asiamieheen sekä potilasasiamiehiin, jotka ovat lakisääteisiä terveydenhuollon toimintayksiköissä.

Valtuutettujen ja asiamiesten virkoja on perustettu terästämään eri alojen valvontaa ja edistämistä.

– He täydentävät järjestelmää. Virkoja on pyritty perustamaan sellaisiin kohtiin, joissa tarvitaan riippumattomampaa ääntä. Ne eivät ole suorassa hallinnollisessa ketjussa, Suurpää kuvaa.

Valtuutettujen mandaateissa on kuitenkin eroja.

– Joillakin on valvontavaltuutus, kuten yhdenvertaisuusvaltuutetulla ja tasa-arvovaltuutetulla. Lapsiasiavaltuutetulla on edistämistehtävä.

Lain mukaan lapsiasiavaltuutetun tehtävä on edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yleisellä yhteiskunnallisella tasolla yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja tasa-arvovaltuutettu voivat valvoa oikeuksia yleisellä tasolla sekä niin, että he avustavat syrjinnän kohteeksi joutunutta yksittäistapauksessa.

Valtuutettujen virkojen syntyhistoriassakin on eroja.

– Monessa on kansainvälistä taustaa. EU edellyttää riippumatonta valvontaa yhdenvertaisuuslainsäädännölle, ja YK:n lapsikomitea suositteli monta vuotta lapsiasiavaltuutettua ennen kuin virka päätettiin perustaa. Tiedusteluvalvontavaltuutettu liittyy isoon perustuslakiuudistukseen, joka tapahtui tiedustelulainsäädännön hyväksymisen yhteydessä, Suurpää kertaa.

Valtuutetuista esimerkiksi Pimiä on entinen oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön johtaja, joka on toiminut myös oikeusministeri Tuija Braxin erityisavustajana sekä vihreiden eduskuntaryhmän juristina.

Tuoreimmista valtuutetuista Hakonen työskenteli oikeuskanslerinvirastossa kansliapäällikkönä ja apulaisoikeuskanslerin sijaisena. Wikberg siirtyy uuteen tehtäväänsä oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksen paikalta.

Suurpää ei osaa ottaa äkkiseltään kantaa siihen, tarvitaanko vastaavanlaisia valtuutettuja vielä lisää.

– Hirveän montaa pientä organisaatiota ei kannata perustaa, hän toteaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.