Biologi kouluttautuu 12 viikossa koodariksi – pikakoulutuksista toivotaan apua ohjelmistoalalle

Pula koodareista sai ammattikorkeakoulut aloittamaan puolen vuoden pikakoulutuksen. Nopeimmillaan alalle pääsee henkilöstöpalveluyrityksen 12 viikon kurssilla.

Mauri Ratilainen
Biologi Miia Myllylahti päätti vaihtaa alaa ja opiskelee nyt pikakurssilla koodariksi. Kurssin päätyttyä häntä odottaa työ Fortumilla.
Biologi Miia Myllylahti päätti vaihtaa alaa ja opiskelee nyt pikakurssilla koodariksi. Kurssin päätyttyä häntä odottaa työ Fortumilla.

Anna Kilponen

Biologiksi Oulun ylipistosta vuonna 2015 valmistunut Miia Myllylahti, 27, on yrittänyt etsiä alansa töitä useamman vuoden. Viime vuonna hän alkoi pohtia alanvaihtoa, sillä biologin uramahdollisuudet eivät näyttäneet kovin hyvältä.

Ympäristöteknologiaakin opiskelleena Myllylahti oli havainnut, että it-ala voisi olla hänen vaihtoehtonsa.

– Tutustuin viime kesänä lähemmin koodaukseen ollessani kesätöissä Terrafamella. Se oli kivaa, hän kertoo.

Oulusta Helsinkiin muutettuaan hän päätti hakea pohjoismaiseen henkilöstöpalvelualan konserniin Academic Workiin kuuluvan Academy Finlandin 12 viikon data-analyytikkokoulutukseen. Valinta kurssille oli monivaiheinen.

Myllylahti osallistui ensin testeihin, joilla mitataan kognitiivisia ja numeerisia kykyjä. Läpäistyään testin hän lähetti hakemuksen ja motivaatiokirjeen.

– Etenin puhelinhaastatteluun, ja seuraavaksi järjestettiin haastattelu kasvokkain. Lisäksi hakijoille tulee vielä mahdollisen asiakasyrityksen haastattelu, Myllylahti kertoo.

Hän pääsi sisään, ja koulutusta on nyt takana kolme viikkoa.

– It-alalla on mahdollisuuksia kehittyä ja päästä eteenpäin. Uskon, että tämä antaa hyvät pohjat opiskella lisää muitakin ohjelmointikieliä.

Kiihdytetty oppiminen, jota koulutuksessa hyödynnetään, on ollut Myllylahden mielestä tehokasta.

– Meillä on joka viikko tentti, ja olen havainnut, että tässä oppii kuin huomaamattaan. Välillä se ei ole helppoa, mutta oppii silti, jos jaksaa takoa asioita päähänsä.

Entuudestaan Myllylahti tiesi, että alalla on paljon miehiä, joten alanvaihto hieman aluksi jännitti, mutta alkoi pian tuntua luontevalta. Muitakin alanvaihtoa miettiviä naisia hän kannustaa rohkeasti lähtemään mukaan.

– Opiskelijoissa on monenlaisen taustan omaavia ihmisiä. Ei koodarin tarvitse olla yliopistokoulutettu, mutta toki siitä on hyötyä.

Myllylahti toivoo, että hän pääsisi työelämässä hyödyntämään myös biologian osaamistaan, mutta välttämätöntä se ei ole. Kurssin jälkeen Myllylahtea odottaa työpaikka Fortumilla.

Ohjelmistoalan osaajista on Suomessa jo niin kova pula, että alalle on yritetty houkutella työvoimaa aina ulkomailta saakka. Koulutuspuolella tilanteeseen on herätty, ja tarjolla on erilaisia pikakoulutuksia esimerkiksi alanvaihtajille.

Ohjelmistoalan työntekijöitä kouluttava Academy Finland järjesti ensimmäisen koodarikurssinsa vuonna 2017 ja on tähän mennessä kouluttanut 177 ihmistä.

Intensiivinen 12 viikon koulutus perustuu kiihdytetyn oppimisen menetelmään, joka tarkoittaa nopeatempoista käytännön oppimista. Siihen sisältyy lyhyitä luento-osuuksia, ryhmätyöskentelyä ja aktiivista palautteenantoa.

Kurssi on maksuton, ja osallistujille luvataan sen jälkeen työpaikka. Konserni palkkaa konsultit omiksi työntekijöikseen toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen ja myy heidän työpanoksensa asiakasyrityksiinsä. Kurssin läpäisseet ovat junior-tason tietotekniikkakonsultteja.

– Kurssilaiset siirtyvät asiakasyrityksiimme, ja ne puolestaan rekrytoivat työntekijät jollakin aikavälillä, sanoo toimitusjohtaja Jukka Pulkkinen Academy Finlandista.

Pulkkinen luonnehtii kurssia kiihdytyskaistaksi uudelle uralle.

– Meillä on ollut alanvaihtajia aina papeista, ekonomeista, parturi-kampaajista ja sairaanhoitajista lähtien. Työelämässä on mieletön rikkaus, kun he pystyvät hyödyntämään aikaisempaa kokemustaan uudessa kontekstissa.

Pulkkisen mielestä perinteiset oppilaitokset ovat hitaita reagoimaan muutoksiin, eivätkä ne pysty vastaamaan koulutusmäärillään työmarkkinoiden tarpeisiin.

Ei Academyn kursseillekaan aivan heittämällä sisään mennä, sillä hakijat käyvät läpi monivaiheisen rekrytointiprosessin, jossa mitataan muun muassa matemaattista päättelykykyä. Pyrkijöitä yhdelle kurssille on keskimäärin tuhat, joista opiskelijoiksi pääsee 15–30.

Opetus on käytännönläheistä mutta vaativaa: päivät ovat pitkiä ja joka viikko tehdään testejä.

– Ohjelmoinnin lisäksi käymme läpi sitä, miten moderneissa ohjelmistokehitysprojekteissa tehdään töitä, pääopettaja Tommi Teräsvirta kertoo.

Hänen mukaansa hakuprosessissa varmistetaan, että jokaisella on kyky omaksua paljon tietoa lyhyessä ajassa.

– Jos opiskeluun ei panosta ihan 100-prosenttisesti, niin ei onnistu. Tähän mennessä vain kolme osallistujaa on keskeyttänyt opinnot, Teräsvirta sanoo.

Koodarikoulutuksia tarjoavat jo useat Suomen korkeakoulut. Syksyllä kuusi ammattikorkeakoulua aloittaa Highway 2 Code -koulutus opetus- ja kulttuuriministeriön 1,6 miljoonan euron tuella. Puolivuotisella koulutuksella halutaan alalle nopeasti uusia työntekijöitä. Tavoitteena on kouluttaa 250 uutta ohjelmistoalan osaajaa kolmen vuoden aikana.

– Yleisesti alalla puhutaan noin 10 000 työntekijän vajeesta, joka kasvaa vuosittain tuhansilla. Ohjelmistoala kaipaa myös käyttöliittymäsuunnittelijoita, graafisia osaajia, testaajia sekä ohjelmistosuunnittelijoita ja -arkkitehtejä, kertoo tieto- ja viestintätekniikan koulutusalapäällikkö Jari Isohanni Centria-ammattikorkeakoulusta.

Kokkolan Centrian lisäksi koulutushanketta ovat olleet toteuttamassa Oulun, Kajaanin, Vaasan, Turun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut.

Koulutukseen pyrki 350 hakijaa, joista kaukaisimmat olivat Suomen rajojen ulkopuolelta, Afrikasta ja Manner-Euroopasta. Kohderyhmänä olivat maahanmuuttajat ja naiset. Varsinaista pohjakoulutusta hakijoilta ei vaadittu.

Puolen vuoden aikana opiskelijalle pyritään antamaan niin sanottu junior- eli alkeistason osaaminen ohjelmistojen kehittämisestä.

– Huomattavan suuri määrä hakijoista oli keski-iän saavuttaneita naisia, mikä oli iloinen yllätys. Moni hakijoista oli alanvaihtajia, joilla oli jopa kymmenien vuosien työkokemus takanaan.

Isohannin mukaan ohjelmistoalalle työllistyminen kiinnostaa.

– Alalla on ollut miehinen maine, mutta nyt näyttää siltä, että stereotypia on murtumassa. Monikulttuurinen, heterogeeninen työskentely-ympäristö antaa suomalaiselle ohjelmistokehitysyrityksille mahdollisuuden kehittyä ja kasvaa sekä luoda aiempaa parempia tuotteita asiakkailleen.

Fakta

Työvoimapulaa ja rekrytointivaikeuksia

Business Finlandin mukaan jopa 45 prosenttia ohjelmistoalan työnantajista potee työvoimapulaa ja on kertonut rekrytointivaikeuksistaan.

Useissa Suomen korkeakouluissa järjestetään maksuttomia koodarikoulutuksia. Kokkolan Centria sekä Oulun, Turun, Jyväskylän, Vaasan ja Kajaanin ammattikorkeakoulut aloittavat Highway 2 Code -koulutuksen järjestämisen syksyllä.

Ensimmäiset opiskelijat valmistuvat helmikuussa 2020, ja seuraava koulutus järjestetään vuoden 2020 alussa. Tavoitteena on kouluttaa 250 koodaria kolmen vuoden aikana.

Academy Finland kaavailee kouluttavansa ensi vuonna yli 200 tietotekniikka-alan konsulttia.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
K.K.
Ihanko totta?
Miksi enää mennä yliopistoon valmistuakseen teitojenkäsittely tieteen maisteriksi 5 vuodessa, kun voi mennä 12 viikon kurssille? On siis koodareita ja ihan oikeita alan ammattilaisia, niitä akateemisia koodareita. Ei ole paha, että koulutetaan ensiapua puutteeseen, mutta rinnastus kyllä nyt loukkaa ja aliarvioi syvästi laajat opinnot suorittaneita ylemmän korkeakoulututkinnon maisteriopintojen arvoa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Tumppi
Vast: Ihanko totta?
Tietojenkäsittelytiede ja ohjelmistokehitys ovat hieman eri asioita. Itse kun opiskelin tietojenkäsittelytiedettä, niin maisterin paperit sai osaamatta koodata. Kun sieltä TKT:n osastolta lähtee töitä etsimään, niin samalla viivalla ovat näiden 12 viikon opiskelijoiden kanssa - kummallakin alan kokemusta ihan samat nolla. En artikkelista löytänyt tosin vertailua tämän koodikoulun ja yliopisto/korkeakoulututkinnon välillä, joten en ihan keksi että mistä onnistuit loukkaantumaan. Tekstin mukaan tuolta tulee junioreita, jos sinä olit seniori heti koulusta päästyäsi niin onnittelut. Minä ainakin toivotan kaikki osaavat, oppimiskykyiset ja innostuneet mukaan alalle, ja jos oikeasti tuolta onnistuu vielä naisiakin pääsemään mukaan niin mikä sen hienompaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
TKT-kandi
Vast: Ihanko totta?
Vastaan oikeastaan Tumpille, mutta ainakin kännykällä voi vastata vain pääviestiin.
Olen eri mieltä siitä, että tkt-maisterit olisivat samalla viivalla pikakoulutettujen kanssa. Ainakin Helsingissä tkt-kandinkin tutkinnosta yli kolmasosa, eli noin 40 neljäkymmenen tunnin viikkoa on koodausta. Kandiksikaan ei pääse jos ei opi koodaamaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »