Mitä EU-rahoillamme käytännössä tehdään? "Kansalaiset eivät ymmärrä, jos emme hoida ongelmia"

Hollantilainen EU:n komission budjettipääosaston pääjohtaja Gert Jan Koopman toivoo EU:n budjettiin riittävästi varoja niin maataloustukiin kuin ilmastonmuutoksen torjuntaan. Suomi on tiivistänyt hyvin sen, että rahoituksen on oltava riittävää vanhoille prioriteeteille ja myös uusille haasteille, hän sanoo.
Hollantilainen EU:n komission budjettipääosaston pääjohtaja Gert Jan Koopman toivoo EU:n budjettiin riittävästi varoja niin maataloustukiin kuin ilmastonmuutoksen torjuntaan. Suomi on tiivistänyt hyvin sen, että rahoituksen on oltava riittävää vanhoille prioriteeteille ja myös uusille haasteille, hän sanoo.

Ossi Rajala

Helsinki

Euroopan unionilla on nykyisin noin 165 miljardin euron vuosibudjetti. Mitä rahoilla käytännössä saadaan maataloustukien lisäksi aikaan EU:n komission budjettipääosaston pääjohtaja Gert Jan Koopman?

– EU:n budjetointi vaikuttaa ihmisten elämään. Nuoria koskettaa etenkin Erasmus-opiskelijavaihto, joka on synnyttänyt neljän miljoonan ihmisen vaihto-opiskelijasukupolven. Suomalaiset tutkijat hyötyvät EU:n tutkimusrahoista, mutta tärkeintä on, mitä tutkimusrahoilla saadaan aikaan, Koopman kertoo Lännen Medialle.

Koopman ottaa tutkimuspuolelta esimerkeiksi ohjelmat, joissa haetaan uusia keksintöjä maatalouteen ja energia-alalle.

– Jäsenmailla ei olisi yksinään varaa tehdä esimerkiksi kallista ydinvoiman fuusioreaktori-tutkimusta, joka voi johtaa turvalliseen ja hiilivapaaseen energiaan. Tuemme myös uusiutuvan energian hankkeita. Erilaisiin tutkimuksiin tarvitaan miljardeja. Tuemme myös nopeiden raideyhteyksien luomista, jotta lentäminen vähenisi, Koopman sanoo.

Rahoja suunnataan lisäksi uusiin tarpeisiin, joiksi unioni kokee erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnan, ulkorajavalvonnan ja turvallisuuden parantamisen.

– Ilmastonmuutoksen torjunta on huomioitava kaikessa rahoituksessa, jotta työssä on tulivoimaa. Tavoitteenamme on, että 25 prosenttia koko budjetista on oltava mukana taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Se on suuri osuus, Koopman sanoo.

Ison-Britannian EU-eron eli brexitin toteutuminen tarkoittaisi sitä, että EU:n budjetti todennäköisesti pienenisi. Se on tarkoittaa pienempiä tukia myös maataloudelle.

– Olemme ehdottaneet neljän prosentin vähennystä maataloustukiin. Tuet ovat yhä suurin osa budjettia. Ison-Britannian lähtö aiheuttaisi 12 miljardin euron vähennyksen, joten sopeutusta olisi tehtävä, Koopman sanoo.

Budjettipäällikkö korostaa samalla sitä, että maataloustuesta on tarkoitus tehdä joustavampi.

– Jäsenmaat voivat käyttää 15 prosenttia saamastaan tuesta strategisesti niin kuin parhaaksi näkevät.

Maataloustukien kohtalo ratkeaa osittain EU:n seitsemän vuoden budjettikehyksestä, jota ollaan parhaillaan tekemässä vuosille 2021–2027.

Suomen heinäkuussa alkavan EU-puheenjohtajuuskauden yksi suurimpia kysymyksiä on juuri budjettikehys.

Rahojen jakamiseen liittyy aina ristiriitoja, kun jäsenmaat sekä EU:n komissio ja parlamentti hakevat tasapainoa.

Parlamentti käyttäisi enemmän rahaa, kun taas monet jäsenmaat olisivat kitsaampia.

– Suurimmat rahariidat liittyvät maataloustukien jakoon, jäsenmaiden maksuosuuksiin ja siihen, mitä jäsenmaat kokevat budjetista itselleen saavansa. Esimerkiksi Saksa, Hollanti, Tanska ja Itävalta pitävät osuuksiaan suurina, Koopman toteaa.

Budjettiosaston pääjohtaja on toistaiseksi ollut tyytyväinen Suomen näkemyksiin tulevasta puolen vuoden puheenjohtajuuskaudesta.

– Suomi on tiivistänyt hyvin sen, että rahoituksen on oltava riittävää vanhoille prioriteeteille ja myös uusille haasteille, kuten ilmastonmuutokselle ja maahanmuutolle. Mikä sitten on riittävää? Siitä on neuvoteltava. Kansalaiset eivät ymmärrä, jos emme hoida ongelmia.

Koopman vieraili Suomessa maanantaina valmistelemassa Suomen puheenjohtajuuskautta ja keskustelemassa juuri EU:n budjettikehyksestä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Mankala
Ennen Helvetia jäätyy kun fuusioreaktori valmistuu
EUn oma Sagrada Familia, kirkko joka ei valmistu koskaan. Lohta kannattaa pyytää vaikka sitä ei olekaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pasi Lehmuspelto
Vast: Ennen Helvetia jäätyy kun fuusioreaktori valmistuu
Äläpä huoli, eikös Sagrada Familia saanut jo rakennusluvankin, kyllä se valmistuu. Fuusioreaktorin toiminta tunnetaan, ongelmat ovat rakennusmateriaalien kestävyyteen liittyviä teknisiä, kyllä nekin ratkaistaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »