Ekosysteemihotellista turvaa luonnon monimuotoisuudelle

Väylä
Kasvien siirtopäivälle osui kova helle.
Kasvien siirtopäivälle osui kova helle.

Muun muassa ketomarunaa ja keltasauramoa, useiden perhoslajien suosimia kasveja, siirrettiin kesäkuun alussa turvaan Pasila-Riihimäki välin rautatien rakennushankkeen alta. Ekosysteemihotellien avulla voidaan turvata harvinaisten kasvi- ja eläinlajien säilyminen ja samaan aikaan toteuttaa rakennushankkeita.

Hausjärven Ryttylästä löytyi sopiva alue kesäkuun alussa pelastetuille kasveille. Kakslammin vanhalta soranottoalueelta löytyvälle luonnonsuojelualueelle pyritään aikaansaamaan näille kasvilajeille tarpeeksi elinvoimaiset populaatiot, jotta sinne voidaan myöhemmin siirtää turvaan niistä riippuvaisia perhosia.

Teo Kaipainen
Siirrettyjen kasvien joukossa oli muun muassa ketonukki.
Siirrettyjen kasvien joukossa oli muun muassa ketonukki.

Tilanteesta riippuen ekosysteemihotelliin siirretyt kasvit voidaan myös siirtää takaisin alkuperäiselle kasvupaikalleen, jolloin maankäytön muutoksista huolimatta luonnon monimuotoisuutta on mahdollista pitää yllä.

– Käynnissä olevan ratahankkeen valmistuttua lajistoa voisi siirtää takaisin radanvarteen, mutta myös Kakslammille syntynyt paikka on mahdollista säilyttää, kertoo tutkija Terhi Ryttäri Suomen Ympäristökeskuksesta Väylän tiedotteessa.

– Kakslammi on luonnonsuojelualue, jonka vuoksi tämä saattaisi onnistua. Muualla saatetaan joutua tekemään määräaikaisia sopimuksia, joiden kesto pitäisi vain ennakolta saada riittävän pitkäksi jopa 10-20 vuodeksi, toteaa Ryttäri.

Ekosysteemihotellien asukkaita ovat tulevaisuudessa sellaiset eläin- tai kasvilajistot, joille riittää pienialainen elinympäristö ja jotka kestävät siirron aiheuttaman häiriön. Hotellit täytyy perustaa sellaisille paikoille, joissa elinympäristö vastaa alkuperäistä. Kaikille kasveille hotellit eivät kuitenkaan kelpaa.

– Laajalla alueella liikkuville linnuille ja nisäkkäille ekosysteemihotellin idea ei toimi. Sen sijaan suppealla alueella pärjääville kasveille ja niistä riippuvaisille hyönteisille toimintamalli voi toimia etenkin silloin, jos hyönteisen tärkeälle ravintokasville saadaan ensin luotua riittävän suuri populaatio,kertoo siirtojen ohjelmointityön projektipäällikkö Karoliina Saarniaho WSP Finland Oy:stä tiedotteessa.

– Luontoarvojen turvaaminen edellyttää lajiston erityispiirteiden ja elinympäristön erityistuntemuksen lisäksi huolellista suunnittelua ja pitkäjänteistä työtä, toteaa Saarniaho.

Terhi Ryttäri
Ketomarunat sopeutuvat nyt uuteen elinympäristöönsä.
Ketomarunat sopeutuvat nyt uuteen elinympäristöönsä.

Siirtoja ei voi jättää aivan viime hetkeen, vaan ne tulee aloittaa useita vuosia ennen rakentamistoimenpiteiden käynnistymistä.

Muuttopäivän säällä on myös merkitystä sille, onnistuuko lajien siirtäminen ekosysteemihotelliin. Tavoitteena on, että hotelliin muuttaneet kasvit pärjäisivät heti omillaan. Huonepalvelu saattaa kuitenkin olla tarpeen, jos kesä on helteinen. Pasila-Riihimäki välin rautatien siirtopäivän kovat helteet eivät kuitenkaan olleet kohtalokkaat.

– Istutusajankohdan helle oli hieman huono juttu. Onneksi Vuokon säätiön puolesta järjestyi kastelu, joka auttaa sateita odotellessa. Kakslammin kohteella on lisäksi tärkeää pitää lupiinit poissa paikalta, kertoo Ryttäri.

Kakslammin vanhalta soranottoalueelta löytyvän luonnonsuojelualueen omistaa Vuokon luonnonsuojelusäätiö.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.