EU:n taitekohta testaa Suomen hallintotaidot – raha, nimityskierros ja brexit saattavat tuoda kaudelle painoarvoa

Suomi perii EU-puheenjohtajuuden Romanialta. Siellä Sibiun kaupunki isännöi valtiojohtajien epävirallista tapaamista toukokuussa.
Suomi perii EU-puheenjohtajuuden Romanialta. Siellä Sibiun kaupunki isännöi valtiojohtajien epävirallista tapaamista toukokuussa.

Unionin puheenjohtajan merkitys on pienentynyt Suomen edellisestä kaudesta.

Ilkka Hemmilä

Helsinki

Viikon päästä se alkaa.

Suomi ottaa vetovastuun Euroopan unionin neuvostossa eli ministerineuvostossa heinäkuun alussa.

Ministerineuvoston kokouksissa EU-maiden saman alan ministerit keskustelevat lakiesityksistä, hyväksyvät lainsäädäntöä ja koordinoivat alansa politiikkaa.

Vuoden loppuun kestävä työrupeama on kiireinen. EU-maiden ministerit tapaavat Helsingissä epävirallisesti kuuteen otteeseen. Pienempiä kokouksia järjestetään lähes 100.

Puheenjohtajuus ei tarkoita sitä, että Suomi voi vetää kotiinpäin, muistuttavat suomalaiset Eurooppa-tutkijat. Puheenjohtajan tehtävänä on sovitella yhteen jäsenmaiden kantoja ja edistää siten unionin päätöksentekoa.

Tähän Suomella on sujuvat valmiudet, kertoo dosentti Hanna Ojanen.

– Suomella on erinomainen virkamieskunta, joka on asioista perillä ja pystyy tekemään paljon, hän sanoo.

Puheenjohtajamaan painoarvo on vähentynyt kymmenen vuoden aikana. Ennen se johti puhetta myös unionin huippukokouksissa. Nyt vastuu kuuluu pysyvälle puheenjohtajalle.

Epävirallista vaikutusvaltaa puheenjohtajamaalla on silti.

Yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta kertoo, että kukin puheenjohtajamaa voi edistää itselleen tärkeää teemaa omalla huippukokouksella.

Esimerkiksi Viro järjesti kaudellaan syksyllä 2017 huippukokouksen kyberturvallisuudesta.

– Paljon puhutaan muutoin EU:n puolustuksesta, mutta puheenjohtajakausi oli Virolle hyvä keino nostaa esiin kyberturvallisuuteen liittyviä asioita, Miettinen kertoo.

Haasteita puheenjohtajuustyöhön tuovat suuret merkkipaalut, jotka osuvat Suomen kaudelle.

Unionissa puhuttavat muun muassa unionin tulevat budjetit, uuden komission nimitys sekä Britannian viivästynyt EU-ero.

– Näistä kaikista ei oikein tiedä, miten ne etenevät ja kuinka pitkiksi ne venyvät. Sen vuoksi Suomen puheenjohtajuuskausi on aikataulultaan vaativa, Hanna Ojanen sanoo.

Rahoitus

Kauaskantoisia vaikutuksia unionille tuo se, miten se pystyy sopimaan rahankäytöstään.

Unioni neuvottelee paraikaa monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027. Keskustelujen pohjana on komission tekemä ehdotus, johon jäsenmaat ja alat kommentoivat.

Kantoja sovitellaan yhteen pitkälti ministerineuvostossa.

– Rahoituskehysneuvottelut ovat suurin vaikuttamisen paikka puheenjohtajamaalle, sanoo yliopistotutkija Timo Miettinen.

Puheenjohtajan tehtävä on rakentaa siltoja ristiriitaisten toiveiden kesken. Mihin aloihin unionin tulisi panostaa ja kuinka paljon?

Komissio

Normaalisti Euroopan unionin neuvosto laatii EU-lainsäädäntöä yhdessä parlamentin ja komission kanssa.

Suomen puheenjohtajuuskausi osuu erityiseen saumaan, sillä europarlamenttivaalien jälkeen unionissa ryhdytään muodostamaan uutta komissiota. Siksi ministerineuvostoon ei odoteta merkittäviä uusia lakiesityksiä.

– Nykyisen komission antamien esityksien käsittely tosin jatkuu, kertoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Komission muodostamisessa puheenjohtajamaan rooli on hyvin pieni. Valinnan viivästyminen voi kuitenkin heijastua EU:n neuvoston työhön.

Komission valinnasta on ennakoitu aiempaa hankalampaa, koska parlamentin perinteiset valtaryhmät EPP ja S&D menettivät enemmistönsä vaaleissa.

– Konsensusta pitää hakea entistä laajemman joukon kesken. Se saattaa avata tilaa muusta taustasta tuleville ehdokkaille, Timo Miettinen sanoo.

Brexit

Britannian eroprosessi on pitkään kuluttanut unionia. Maan nykyinen eropäivä osuu Suomen puheenjohtajuuskaudelle, viimeistään lokakuun lopulle.

Brexit-skenaarioita on kolme, esittelee Juha Jokela: ero voi lykkääntyä, toteutua hyväksytyn sopimuksen kera tai ilman sitä.

Suomen johtama neuvosto saa töitä varsinkin, jos pääministeriä nyt vaihtava Britannia päättää lähteä unionista ilman sopimusta.

Silloin osapuolten pitää alkaa määrittää lennosta tulevia suhteitaan eri aloilla. Seurauksena on väliaikaisjärjestelyjen suma. Järjestelyistä päätetään pitkälti ministerineuvostossa.

– Tässä puheenjohtajamaa ei tietenkään ole yksin, mutta neuvosto on yksi keskeinen paikka, jossa ongelmia ratkotaan.

Tausta

Kolmas kerta puheenjohtajana

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus kiertää puolen vuoden välein jäsenmaiden kesken.

Puheenjohtajamaata kutsutaan Euroopan unionin puheenjohtajaksi.

Puheenjohtajamaan ministeri johtaa lähtökohtaisesti puhetta neuvoston kokouksissa, paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vastuuta vetää unionin näiden alojen korkea edustaja.

Suomi on EU:n puheenjohtajamaa kolmatta kertaa. Aiemmat kerrat olivat vuosina 1999 ja 2006.

Puheenjohtajavastuut on jaettu vuoteen 2030 asti. Pesti ei suunnitelmien mukaan palaa Suomeen ennen sitä.

Kauden valmistelu aloitettiin jo syksyllä 2016. Töihin palkattiin 170 lisähenkilöä, muun muassa ministeriöihin. Järjestely- ja henkilökuluihin on Suomen budjetista varattu 70 miljoonaa euroa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.