Ministeri Lintilä vahtii tiukkana kamreerina hövelin hallitusohjelman perälautaa: "Siitä ei ruveta käymään kauppaa"

Talouden tasapaino vuonna 2023 on keskustalle hallituskysymys, sanoo valtiovarainministeri Mika Lintilä.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä pitää työllisyysasteen saamista 75 prosenttiin hallituksen kohtalonkysymyksenä. Hallitus arvioi ensi vuoden syksyllä budjettineuvotteluissa, ollaanko sillä tiellä vai ruvetaanko menoja karsimaan.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä pitää työllisyysasteen saamista 75 prosenttiin hallituksen kohtalonkysymyksenä. Hallitus arvioi ensi vuoden syksyllä budjettineuvotteluissa, ollaanko sillä tiellä vai ruvetaanko menoja karsimaan.

Aki Taponen

Helsinki

– Älä, Antti, sössi taloutta, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä varoitti eduskuntavaalikampanjan aikana tulevaa pääministeriä Antti Rinnettä (sd).

Rinteen hallituksen valtiovarainministerin Mika Lintilän (kesk) tehtävänä on nyt vahtia, ettei Sipilän hallituksen perintöä tuhota.

Liikkuvaan junaan vauhdikkaasti hypänneestä Lintilästä saa kuvan, että uuden hallituksen tiukan kirstunvartijan rooli sopii hänelle.

– Isäni opetti aikoinaan minulle, että säästetty markka on samanarvoinen kuin tienattu markka. Kyllä tässä on paljon samaa, Lintilä sanoo.

Antti Rinne ilmoitti hövelisti hallitusneuvottelujen ollessa vielä kesken, että hallituksen ei tarvitse leikata menoja, vaan niitä kasvatetaan 1,2 miljardia euroa.

Lisäksi hallitus käyttää 3 miljardia euroa valtion omaisuudesta saatavia tuloja niin sanottuihin tulevaisuusinvestointeihin. Ne eivät opposition mielestä oikeastaan ole edes mitään investointeja, vaan monilta osin tavanomaisia käyttömenoja ripoteltuna vähän sinne tänne, kuten kehitysapuun.

– On paljon kohteita, joissa voidaan tehdä investointiluonteista kehitysapua, mikä tulee olemaan suomalaiselle teollisuudellekin iso juttu. Esimerkiksi jätteestä energiaksi -hankkeet ovat erittäin kysyttyjä monissa kehitysmaissa, Lintilä puolustaa.

Kaikella hallitusohjelman lupaamalla hyvällä on kuitenkin perälautansa. Keskusta sai hallitusohjelmaan sitoumuksen, että julkisen talouden on oltava tasapainossa vuonna 2023.

Siksi tulevaisuusinvestoinnitkaan eivät saa enää silloin rasittaa valtion taloutta.

Lintilä vertaa niitä edellisen hallituksen kärkihankkeisiin. Kun biohankkeet loppuivat 2018, tuli pyyntöjä saada tukea vielä uusiin biotehtaisiin.

– Jouduin elinkeinoministerinä toteamaan, että sori, kärkihankkeet loppuivat. Nyt on ihan sama, ja ministereiden on turha tulla pyytämään sitten jatkoa näille määräaikaisille menoille, Lintilä sanoo.

Hallitusohjelmasta 1,9 miljardia euroa lepää sen varassa, että työllisyysaste nousee vaalikauden lopulla 75 prosenttiin. Jos ensi vuoden syksyllä budjettineuvotteluissa näyttää siltä, että tämä jää haaveeksi, joudutaan hallitusohjelman menoja karsimaan.

Lintilä myöntää, että kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli oikeassa todetessaan, että silloin hallitusta mitataan toden teolla. Kukaan ministeri ei ole tähän mennessä vastannut, mistä menoista silloin tingitään.

– Me uskomme työllisyystavoitteeseen, Lintilä kuittaa vaitonaisuuden.

Hän tyrmää arviot, että keskusta olisi siinä vaiheessa valmis tinkimään työllisyys- ja taloustavoitteistaan, jotta saisi maaliin hartaasti toivomansa sote-uudistuksen maakuntamallin.

– Ei me ruveta käymään kauppaa sellaisella. Se on hallituskysymys, Lintilä sanoo ja antaa ymmärtää, että keskusta ei jatka sellaisessa hallituksessa, joka talous- ja työllisyystavoitteen romuttaa.

Keskustan kentälle hallitusohjelmaa ei ole vielä Lintilän mukaan saatu jalkautettua.

Ilta-Sanomien kyselyn mukaan kolme neljästä keskustalaisesta katsoo hallitusohjelman rakentuvan epärealististen talousodotusten varaan. Helsingin Sanomien kyselyssä yli puolet keskustalaisista uskoo, että uusi hallitus vie Suomea huonompaan suuntaan verotuksessa ja julkisessa taloudessa.

Lintilä sanoo, ettei ole lukenut ensimmäistä kyselytulosta ja että toisenkin tulos perustuu aivan liian pieneen otantaan.

– Varmaan kentällä on tuonsuuntaistakin, mutta se käsitys on muovautunut hallitusneuvottelujen ajan uutisoinnista. Kun kävelimme Säätytaloon, huudettiin, että yrittäjien verotus muuttuu sellaiseksi, että yrittäminen Suomessa loppuu.

– Lopputulos oli, että yrittämisen asema parani. Arvonlisäverollisen toiminnan alarajaa nostetaan ja startup-yhtiöille tulee mahdollisuus sitouttaa paremmin henkilökuntaansa osakeomistuksilla.

Keskustan kentällä vaikeasti nieltävää liikennepolttoaineiden 5 sentin veronkorotusta Lintilä vertaa kuluttajahintaindeksiin.

– Jos litra maksaa saman kuin maksalaatikko tällä hetkellä, neljän vuoden päästä litra maksaa edelleen saman kuin se maksalaatikko.

Hallitusohjelmassa puhutaan myös päästöihin perustuvasta kulutusverosta. Lihaveroa maksalaatikolle ei ole Lintilän mukaan tulossa, mutta kestävän kehityksen verotusta selvittämään hän asettaisi työryhmän.

– Toinen työryhmä voisi harmaan talouden kautta käydä läpi aggressiivisen verosuunnittelun sektoria.

Lintilä on hieman huolissaan suomalaisten yhtiöiden myymisestä ulkomaille ja panisi sen takia hallituksen laatimaan kotimaisen omistamisen ohjelman. Se käsittelisi myös pääomasijoittamisen ja rahastosijoittamisen kehittämistä.

– Itsellinen talous on kansakunnan henkivakuutus. Ulkomainen pääoma on sinällään tarpeellista, mutta kotimainen pääoma on välttämättömyys.

Lintilä toivoo, että keskustan puheenjohtajakisaan saadaan vielä lisää kovia nimiä puolustusministeri Antti Kaikkosen lisäksi.

Jos kilpailua ei synny, Lintilä sanoo, että "tarvitsee itsekin ruveta ehdokkuutta miettimään".

– Mutta olen siinä asennossa, että en ole lähdössä mukaan. Ihan tarpeeksi ministerinä riittää hommaa.

Keskustassa tosin on auki, pitäisikö tulevan puheenjohtajan siirtyä saman tien valtiovarainministeriksi. Antti Kaikkonen ei paljastanut ehdokkuudesta ilmoittaessaan, vaatisiko hän puheenjohtajana salkkua itselleen.

Lintilän mukaan valtiovarainministerin paikan kohtalo on täysin tulevan puheenjohtajan päätettävissä.

– Työmäärä tulee olemaan sitten melkoinen, jos on sekä puheenjohtaja että valtiovarainministeri. Täytyy muistaa, että meidän kannatus on 12 prosenttia, Lintilä muistuttaa.

Keskusta valitsee puheenjohtaja Juha Sipilän seuraajan 7. syyskuuta puoluekokouksessa Kouvolassa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Etr
Seuraus bensan hinnankorotukseen
"– Jos litra maksaa saman kuin maksalaatikko tällä hetkellä, neljän vuoden päästä litra maksaa edelleen saman kuin se maksalaatikko."

Eli korottamalla maksalaatikon hintaa bensan hinnan korotus tasoittuisi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Poutapilvet
Uskokoon, ken voi!
Lintilä tarkan talouden politiikka on kaksinaamaista. Maatalouden suoraan ja epäsuoraan tukeen osoitetaan jatkuvasti lisää tukea. Tuottavuuden parantamiseksi tilakokoja pitäisi kasvattaa, mutta se on vastoin kepun tukien maksimoinnin politiikkaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »