"Suomen vielä turha pelätä riitaisaa ja vaikeaa puheenjohtajuutta" – EU pitää ylimääräisen huippukokouksen, koska kärkiviroista ei päästy sopuun

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron olivat erimielisiä EU-komission puheenjohtajavalinnasta torstain huippukokouksessa.
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron olivat erimielisiä EU-komission puheenjohtajavalinnasta torstain huippukokouksessa.

Helsinki

Petteri Lindholm

EU-jäsenmaiden eripura torstain huippukokouksessa ei vielä merkitse vaikeaa puheenjohtajuuskautta Suomelle, sanoo Ulkopoliittisen insituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Brysselissä torstaina kokoontuneen Eurooppa-neuvoston oli määrä valita puheenjohtaja EU-komissioon sekä useita muita unionin huippuvirkoja.

Kun kenenkään ehdokkaan taakse ei saatu enemmistöä, Eurooppa-neuvosto järjestää ylimääräisen huippukokouksen kesäkuun viimeisenä päivänä.

Suomen puheenjohtajuus EU:ssa alkaa heti seuraavana päivän eli ensimmäinen heinäkuuta.

– Kädenvääntö huippuviroista on enemmän tai vähemmän normaalia. Suomen on vielä turha pelätä riitaisaa ja vaikeaa puheenjohtajuutta torstain kokouksen perusteella, Tiilikainen toteaa.

Tiilikainen muistuttaa, että EU-komission puheenjohtajan ja muiden virkojen nimitykset ovat aiemminkin aiheuttaneet kiistoja.

– Tämä kertoo ennen kaikkea siitä, että nimityksissä on kysymys tärkeistä asemista, joihin liittyy vahvoja intressejä jäsenmaiden sekä poliittisten ryhmien taholta.

Ykkösnimityksen eli komission puheenjohtajan valintaa vaikeuttaa se, että neuvoteltavana on samaan aikaan viisi huippuvirkaa.

Se, kenet valitaan komission johtoon, vaikuttaa siihen, ketkä nostetaan muihin virkoihin. Kulisseissa haetaan kompromisseja jäsenmaiden ja parlamentin poliittisten ryhmien välillä.

Eurooppa-neuvosto kokoontuu uudestaan ensi viikon sunnuntaina, jolloin tavoitteena on saada nimitysruletti hoidettua.

– Kukaan ehdokas ei saanut enemmistöä. Ensi viikolla jatkamme keskusteluja parlamentin kanssa, Eurooppa-neuvoston pian väistyvä puheenjohtaja Donald Tusk sanoi perjantaiaamun tiedotustilaisuudessa.

Kiista kulminoitui EU:n johtovaltioiden, Ranskan ja Saksan välille.

Saksan liittokansleri Angela Merkelin ehdokas komission johtoon oli Manfred Weber, mutta Ranskan presidentti Emmanuel Macron vastusti valintaa.

– Minulla ei ole saksalaisen ehdokkaan valitsemista vastaan mitään periaatteellista, Macron sanoi tänään perjantaina uutistoimisto Reutersille.

Macron sanoo, että hän olisi kannattanut esimerkiksi Merkeliä tehtävään, jos hän olisi ollut ehdokkaana.

Komission puheenjohtajan lisäksi EU valitsee puheenjohtajan Eurooppa-neuvostoon eli jäsenmaiden korkeimpien poliittisten johtajien toimielimeen, joka päättää unionin suurista linjoista.

Europarlamentille valitaan piakkoin puhemies, Euroopan keskuspankille pääjohtaja ja lisäksi nimitetään EU:n ulkoasioiden korkea edustaja – käytännössä EU:n ulkoministeri.

Nimityksistä on käyty neuvotteluja jo keväällä, ja jäsenmaat haluavat päästä sopuun asiasta ennen Euroopan parlamentin täysistuntoa heinäkuun alussa.

Virkoihin nousevat henkilöt aloittavat kautensa loppuvuoden aikana.

Ensi sunnuntain kokouksella on kauaskantoiset vaikutukset EU:n tuleviin virkanimityksiin.

Komission puheenjohtajan valinta etenee niin, että Eurooppa-neuvosto tekee puheenjohtajasta ehdotuksen parlamentille, joka hyväksyy tai hylkää valinnan.

Puheenjohtaja komissioon on ollut määrä valita niin sanotussa kärkiehdokasmenettelyssä, jossa europarlamentin suurimman ryhmän edustaja nousee komission puheenjohtajaksi.

Europarlamentin suurimpana ryhmänä säilyneen maltillisen oikeiston EPP-ryhmän kärkiehdokkaaksi valittiin Helsingissä viime vuoden lopulla pidetyssä kokouksessa saksalainen Manfred Weber. Hänen kanssaan paikasta kisasi Alexander Stubb (kok.).

Ennen torstain europarlamentin sosiaalidemokraattien ja liberaalien ryhmät kuitenkin ilmoittivat, etteivät ne tue Weberiä komission johtoon.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi, että komission puheenjohtajaksi voi yhä nousta Weber, joku toinen kärkiehdokkaista tai kärkiehdokkaiden ulkopuolinen henkilö.

– Jos puheenjohtajaksi nostetaan joku kärkiehdokkaista, samalla sinetöidään kärkiehdokasmenettely, ja siitä voi olla jatkossa enää vaikea luopua, Tiilikainen uskoo.

Tiilikainen huomauttaa, että kärkiehdokkaan ja komission puheenjohtajan valintaan on ehdotettu jopa suoria vaaleja.

Valintamenettely voisi edetä vaalien suuntaan, jos tuleva puheenjohtaja valitaan kärkiehdokkaiden sisältä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Toni Lajos
pelko
Suomen herrat eivät mitään pelkää, paitsi omaa varjoo..
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »

Kotimaa

Lähisuhdeväkivallalla on monia muotoja, pahoinpitelyksi laskettavien tekojen lisäksi lisäksi niitä ovat henkinen kaltoinkohtelu, erilainen kontrollointi ja seksuaalinen väkivalta. Kuvituskuva.
Kotimaa

Yhä useampi kääntyy Rikosuhripäivystyksen puoleen – asiakkaista kolmannes kokenut lähisuhdeväkivaltaa

Foxconnin tehdas Kiinan Guiyangissa valmistaa osia Applen ja muiden johtavien IT-yritysten laitteisiin. Tuotantoketjut voivat häiriintyä, kun Foxconn saattaa pidentää tehtaiden sulkua käynnissä olevan koronavirusepidemian takia.
Kotimaa

Kiinan koronavirusepidemia näkyy Suomessa matkailussa, ilmailussa ja teollisuudessa – yrityksillä ongelmia alihankintaverkostoissa ja logistiikassa

Dennis-myrsky on riepotellut viikonloppuna Brittein saaria kovilla tuulilla ja sateilla. Myrsky on vaatinut ainakin kaksi kuolonuhria. Britanniassa peruttiin viikonvaihteen aikana satoja lentoja myrskyn takia.
Kotimaa

Myrsky saapui Suomeen ja katkoi sähköt yli 10 000 kodista – kovat tuulet riepottelevat yöllä koko maata, vahingot työllistävät pelastuslaitoksia

Hämeenlinnalaiset Kirsi Virta ja Ari Nurminen käyvät usein matkailemassa Virossa. Nurminen ostaa joka reissulla muutaman laatikon olutta, Virta taas ei juuri käytä alkoholia.
Kotimaa

Alkoholikauppiaan mukaan suomalaisasiakkaat ovat palaamassa taas Tallinnaan – "Ei maksa vaivaa ajaa Latvian puolelle"

Suomessa synnyttäminen on maailman turvallisinta, mutta siltikin kätilöt ovat ilmaisseet huolensa synnyttäjien ja vauvojen potilasturvallisuudesta.
Kotimaa

Kätilöliiton mukaan huoli synnyttäjien ja vauvojen turvallisuudesta on maanlaajuinen – "Arvostammeko me uusien lasten syntymää ja perheitä satsaamalla heihin?"

Jutta Urpilainen aloitti EU-komissaarina joulukuussa.
Kotimaa

"Vaaleihin on pitkä aika", Urpilainen kuittaa ja suitsuttaa olevansa nyt erittäin motivoitunut – komissaarikauden alku on mennyt Afrikka-suhteiden parissa

Ajokortin ikäpoikkeusluvan lakimuutos tuli voimaan kesällä 2018. Siihen saakka kortin sai poikkeusluvalla alle kymmenen henkilöä vuodessa, nyt määrä on noussut tuhansiin.
Kotimaa

Suomen teillä kurvailee tuhansia alaikäisiä autoilijoita – 12 000 alle 18-vuotiasta sai viime vuonna poikkeusluvan, ja tuhansia hakemuksia on jonossa

Kiinasta tuodaan paljon osia ja materiaaleja esimerkiksi elektroniikka- ja autoteollisuuden tarpeisiin. Kuvituskuva Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaalta.
Kotimaa

Suomalaisyritykset kärsivät komponenttipulasta koronaviruksen takia – "Joka päivä useampi huomaa, että asiat alkavat loppua"

Mika "Immu" Ilmén vapautui reilu vuosi sitten vankilasta, jossa istui viisi vuotta kymmenen vuoden huumetuomiostaan. Jonna Ilmén sanoo vastustavansa huumeita.
Kotimaa

Vaimon kysymys pysäytti rikollisjengi Cannonballin entisen kakkosmiehen kostoaikeet – "Eräs liikemies luvannut päästäni palkkion"

Etelä-Suomessa koulujen hiihtolomaviikko on alkanut. Moni perhe suuntaa matkansa kohti pohjoisen laskettelukeskuksia. Etelässä laskettelukeskusten asiakkaat ovat pääasiassa päivävieraita, jotka laskettelevat päivän ja palaavat takaisin kotiinsa.
Kotimaa

Hiihtolomalla huolletaan mieli ja kroppa – "Hiihtokeskuksissa meno ei ole enää pelkkää biletystä"