Rahoitus, huippuvirat ja tietenkin brexit – näin Suomi puheenjohtajana voi tai ei voi vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen

Suomi voi taitavalla toiminnalla edistää itselleen tärkeitä asioita puolen vuoden työrupeaman aikana. Esimerkiksi suomalaistutkijat nostavat Viron toiminnan kaksi vuotta aiemmin.

Suomi perii EU-puheenjohtajuuden Romanialta. Virallisia EU-huippukokouksia ei Suomessa olla näillä näkymin järjestämässä. Sibiun kaupungissa Romaniassa valmistauduttiin valtionpäämiesten epäviralliseen tapaamiseen toukokuussa.
Suomi perii EU-puheenjohtajuuden Romanialta. Virallisia EU-huippukokouksia ei Suomessa olla näillä näkymin järjestämässä. Sibiun kaupungissa Romaniassa valmistauduttiin valtionpäämiesten epäviralliseen tapaamiseen toukokuussa.

Ilkka Hemmilä

Viikon päästä se alkaa.

Suomi ottaa vetovastuun Euroopan unionin neuvostossa eli ministerineuvostossa heinäkuun alussa.

Ministerineuvoston kokouksissa EU-maiden saman alan ministerit keskustelevat unionin lakiesityksistä, hyväksyvät lainsäädäntöä ja koordinoivat alansa politiikkaa.

Vuoden loppuun kestävä työrupeama on kiireinen. EU-maiden ministerit tapaavat Helsingissä epävirallisesti kuuteen otteeseen. Pienempiä kokouksia järjestetään lähes 100.

Puheenjohtajuus ei tarkoita sitä, että Suomi voi vetää kotiinpäin, muistuttavat suomalaiset Eurooppa-tutkijat. Puheenjohtajan tehtävänä on sovitella yhteen jäsenmaiden kantoja ja edistää siten unionin päätöksentekoa.

Tähän Suomella on sujuvat valmiudet, kertoo dosentti Hanna Ojanen.

– Suomella on erinomainen virkamieskunta, joka on asioista perillä ja pystyy tekemään paljon, hän sanoo.

Puheenjohtajamaan painoarvo on vähentynyt kymmenen vuoden aikana. Ennen se johti puhetta myös unionin huippukokouksissa. Nyt vastuu kuuluu pysyvälle puheenjohtajalle.

Epävirallista vaikutusvaltaa puheenjohtajamaalla on silti.

Yliopistotutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta kertoo, että kukin puheenjohtajamaa voi edistää itselleen tärkeää teemaa omalla huippukokouksella.

Esimerkiksi Viro järjesti kaudellaan syksyllä 2017 huippukokouksen kyberturvallisuudesta.

– Paljon puhutaan muutoin EU:n puolustuksesta, mutta puheenjohtajakausi oli Virolle hyvä keino nostaa esiin kyberturvallisuuteen liittyviä asioita, Miettinen sanoo.

Haasteita puheenjohtajuustyöhön tuovat suuret merkkipaalut, jotka osuvat Suomen kaudelle.

Unionissa puhuttavat muun muassa unionin tulevat budjetit, uuden komission nimitys sekä Britannian viivästynyt EU-ero. Ne saattavat tulla myös esille Suomen johtamassa EU:n neuvostossa.

– Näistä kaikista ei oikein tiedä, miten ne etenevät ja kuinka pitkiksi ne venyvät. Sen vuoksi Suomen puheenjohtajuuskausi on aikataulultaan vaativa, Hanna Ojanen sanoo.

Repeytynyt EU-lippu liehui Saksan parlamenttitalolla 12. kesäkuuta. Unionia odottaa kolme haastetta loppuvuoden aikana.
Repeytynyt EU-lippu liehui Saksan parlamenttitalolla 12. kesäkuuta. Unionia odottaa kolme haastetta loppuvuoden aikana.

Kauaskantoisia vaikutuksia EU:lle tuo se, miten se pystyy sopimaan rahankäytöstään.

Unioni neuvottelee paraikaa monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027. Keskustelujen pohjana on komission tekemä ehdotus, johon jäsenmaat ja alat ottavat nyt kantaa.

Kantoja sovitellaan yhteen pitkälti ministerineuvostossa.

– Rahoituskehysneuvottelut ovat suurin vaikuttamisen paikka puheenjohtajamaalle, sanoo yliopistotutkija Timo Miettinen.

Puheenjohtajan tehtävä on rakentaa siltoja ristiriitaisten toiveiden kesken. Mihin aloihin unionin tulisi panostaa ja kuinka paljon?

Rahoituskehystä sorvataan kasaan ministerineuvostossa ja sen alaisissa työryhmissä. Työryhmät kokoontuvat Suomessakin, vaikka viralliset kokoukset järjestetään suurimmaksi osaksi Brysselissä.

EU:n rahoituksesta tulevalle seitsemälle vuodelle haetaan Suomen kaudella kompromissia. Unionin budjettikomissaari Günther Oettinger puhui Brysselissä 13. kesäkuuta.
EU:n rahoituksesta tulevalle seitsemälle vuodelle haetaan Suomen kaudella kompromissia. Unionin budjettikomissaari Günther Oettinger puhui Brysselissä 13. kesäkuuta.

Normaalisti Euroopan unionin neuvosto laatii EU-lainsäädäntöä yhdessä parlamentin ja komission kanssa.

Suomen puheenjohtajuuskausi osuu erityiseen saumaan, sillä europarlamenttivaalien jälkeen unionissa ryhdytään muodostamaan uutta komissiota. Siksi ministerineuvostoon ei odoteta merkittäviä uusia lakiesityksiä.

– Nykyisen komission antamien esityksien käsittely tosin jatkuu, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Komission muodostamisessa puheenjohtajamaan rooli on hyvin pieni. Valinnan viivästyminen voi kuitenkin heijastua EU:n neuvoston työhön.

Komission valinnasta on ennakoitu aiempaa hankalaa, koska parlamentin perinteiset valtaryhmät EPP ja S&D menettivät enemmistönsä kevään vaaleissa.

– Konsensusta pitää hakea entistä laajemman joukon kesken. Se saattaa avata tilaa muusta taustasta tuleville ehdokkaille, Miettinen sanoo.

Jean-Claude Junckerin johtamalle komissiolle haetaan seuraajaa. Muuttuneet voimasuhteet voivat kuitenkin tuoda yllätyksiä komission kokoamiseen.
Jean-Claude Junckerin johtamalle komissiolle haetaan seuraajaa. Muuttuneet voimasuhteet voivat kuitenkin tuoda yllätyksiä komission kokoamiseen.

Britannian eroprosessi on pitkään kuluttanut unionia. Maan nykyinen eropäivä osuu Suomen puheenjohtajuuskaudelle, viimeistään lokakuun lopulle.

– Brexitiä ei voi eristää yhdeksi erilliseksi kysymykseksi, vaan se tuntuu joka paikassa. Aina tulee uusia toimijoita ja henkilöitä, jotka heräävät siihen, miten tämä vaikuttaa heihin, Hanna Ojanen sanoo.

Brexit-skenaarioita on kolme, esittelee Ulkopoliittisen instituutin Juha Jokela: ero voi lykkääntyä, toteutua hyväksytyn sopimuksen kera tai ilman sitä.

Mahdollisen lykkäyksen myöntämisessä puheenjohtajamaalla ei ole merkittävää roolia. Päätös syntyy päämiesten kesken Eurooppa-neuvostossa.

Suomen johtama neuvosto saa töitä varsinkin, jos pääministeriä nyt vaihtava Britannia päättää lähteä unionista ilman sopimusta.

Silloin osapuolten pitää alkaa määrittämään lennosta tulevia suhteitaan eri aloilla. Seurauksena on väliaikaisjärjestelyjen suma, joista päätetään pitkälti ministerineuvostossa.

– Tässä puheenjohtajamaa ei tietenkään ole yksin, mutta neuvosto on yksi keskeinen paikka, jossa ongelmia ratkotaan ja päätöksiä tehdään, Jokela sanoo.

Michel Barnier, Jean-Claude Juncker ja Theresa May neuvottelivat Britannian EU-erosta vuosia. Brexit on yhä avoin ongelma unionissa.
Michel Barnier, Jean-Claude Juncker ja Theresa May neuvottelivat Britannian EU-erosta vuosia. Brexit on yhä avoin ongelma unionissa.

Tausta

Kolmas kerta puheenjohtajana

Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto osallistuu EU:n päätöksentekoon ja kehittämiseen.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus kiertää puolen vuoden välein jäsenmaiden kesken.

Puheenjohtajamaata kutsutaan Euroopan unionin puheenjohtajaksi.

Puheenjohtajamaan ministeri johtaa lähtökohtaisesti puhetta neuvoston kokouksissa, paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vastuuta vetää unionin näiden alojen korkea edustaja.

Suomi on EU:n puheenjohtajamaa kolmatta kertaa. Aiemmat kerrat olivat vuosina 1999 ja 2006.

Nykyiset puheenjohtajavastuut on jaettu vuoteen 2030 asti. Pesti ei suunnitelmien mukaan palaa Suomeen ennen sitä.

Puheenjohtajakauden valmistelu aloitettiin jo syksyllä 2016. Töihin palkattiin 170 lisähenkilöä, muun muassa ministeriöihin. Järjestely- ja henkilökuluihin on Suomen budjetista varattu 70 miljoonaa euroa.

Lue myös:

Suomen puheenjohtajuuskausi saa lentävän lähdön – EU täyttää avainpaikkojaan ja Trump pohtii, iskeäkö Iraniin vai ei

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Mankala
Viro on huono esimerkki
Nyt se on yhdessä Unkarin, Tsekin ja Puolan kanssa samassa rintamassa repimässä EU:ta. Ilmastonmuutoksen torjuntaa vähätellään ja vastustetaan. Meidän nilkit (PS) perässä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »