Puolustusvoimien johtoon nousee kurssinsa priimus – Timo Kivisellä on edessään työntäyteinen kausi

Uuden Puolustusvoimain komentajan kaudella tehdään useita suuria hankintoja.

Kenraaliluutnantti Timo Kivinen (vasemmalla) nousee Puolustusvoimien johtoon.
Kenraaliluutnantti Timo Kivinen (vasemmalla) nousee Puolustusvoimien johtoon.

Anita Simola

Pääesikunnan päällikön, kenraaliluutnantti Timo Kivisen nousu puolustusvoimain uudeksi komentajaksi oli jonkinasteinen yllätys, vaikkakin Kivinen kuului kärkinelikkoon komentajapelissä.

Jo kevättalvella alkoi Kaartin korttelista kuulua tietoa, jonka mukaan tämän vuoden lopussa 60 vuotta täyttävä Kivinen olisi itse ollut halukas siirtymään reserviin.

Tätä spekulaatiota osa ihmetteli, sillä pääesikunnan päällikön tehtävistä on ennenkin siirrytty luontevasti komentajan tehtäviin. Lisäksi tiedettiin, että Kivisen ja puolustusvoimien ylipäällikön eli tasavallan presidentti Sauli Niinistön välejä on kuvailtu mutkattomiksi.

Yllätyksen nimityksestä tekee se, että vielä reilu viikko sitten Lännen Median useista lähteistä saamien tietojen mukaan presidentin valittu olisi ollut operaatiopäällikkö Eero Pyötsiä.

Nelikosta oli helppo pudotella ehdokkaita pois. Puheet Kivisen reserviin jäämisestä auttoivat viemään peliä eteenpäin. Puolustusvoimien strategiapäällikkö Kim Jäämeri oli mukana, mutta moni ei uskonut hänen mahdollisuuksiinsa nousta komentajaksi, koska nyt tehtävistä väistyvä Jarmo Lindberg on ilmavoimien upseereja. Olisi ollut historiallista, jos ilmavoimista olisi tullut komentaja peräjälkeen.

Suurempi ongelma taisi sittenkin olla ilmavoimat ja sen nykyinen julkisuuskuva. Ilmavoimien Lemmenjoen tapahtumat vapaaehtoisessa kertausharjoituksissa poikivat syytteitä ja koko puolustushaara koki aikamoisen kolauksen.

Jäljelle ei tässä pelissä jäänyt kuin kaksikko eli Pyötsiä sekä maavoimien komentaja Petri Hulkko. Näistä edellinen oli lähteiden mukaan ykkösvalinta, mutta todennäköisesti viime metreillä ehdokas on muuttunut.

Kivinen on hyvä valinta, siitä ei pääse yli eikä ympäri, mutta niin olisivat varmasti olleet toisetkin. Ehdokkaiden kanssa töitä tehnyt upseerikollega kertoo, että kaikki ovat hyviä, ”sopivia veikkoja”. Kivinen on syntynyt Lappeenrannassa vuonna 1959. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Utin jääkärirykmentin komentajana, puolustusvoimien strategiapäällikkönä sekä Karjalan prikaatin komentajana. Uran varrelle mahtuu myös sotilasasiamiehen tehtävät Budapestissä.

Kadettikoulusta Kivinen valmistui kurssinsa priimuksena.

Kadettikoulun jälkeen hän osallistui Yhdysvaltojen armeijan vaativalle Airborne and Ranger -kurssille. Kyseessä on kurssi, jonka moni jättää kesken sen rankkuuden takia.

Kivinen on ollut pääesikunnan päällikkö kaksi vuotta. Kenraaliluutnantiksi hänet ylennettiin vuonna 2016. Kivinen on naimisissa ja hänellä on neljä lasta.

Nyt Kivinen nousee kakkospestistä ykköseksi ja hänen kautensa on työntäyteinen. Puolustusvoimat valmistautuu historialliseen suurkauppaan eli hankkii uudet hävittäjät nykyisten Hornetien tilalle.

Tarkentavat tarjouspyynnöt lähtevät valmistajille mahdollisesti syksyn aikana. Päätös konemerkistä on määrä tehdä vuonna 2021.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) on luonnehtinut tätä vaalikautta hankintojen kaudeksi. Hävittäjien lisäksi merivoimilla on laivue 2020 -hanke. Sen tehtävä on korvata merivoimien poistuvia aluksia ja tilalle hankitaan uudenaikaisempia aluksia.

Viime vaalikaudella keskityttiin kehittämään valmiutta. Sitä varten saatiin eteenpäin useita uusia lainsäädöllisiä hankkeita.

Puolustusvoimain komentaja tekee sotilaallisen maanpuolustuksen strategiset päätökset ja vastaa tehtävien jaosta puolustushaaroille sekä maanpuolustuskorkeakoululle.

Sotilaskäskyasioissa komentaja on suoraan tasavallan presidentin alainen. Komentaja vastaa puolustusvoimia koskevien päätösten toimeenpanosta tasavallan presidentille tai valtioneuvostolle.

Lue myös: Puolustusvoimien komentajaksi nimitettiin kenraaliluutnantti Timo Kivinen

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.