Historian suurimman poliisioikeudenkäynnin ratkaisu annetaan tänään – poliisijohtoa syytetään virkarikoksista tietolähteiden epäselvyyksien vuoksi

Eläkkeelle jäänyt poliisiylijohtaja Mikko Paatero (etualalla) on yksi syytteessä olevista korkeista poliisijohtajista.
Eläkkeelle jäänyt poliisiylijohtaja Mikko Paatero (etualalla) on yksi syytteessä olevista korkeista poliisijohtajista.

Oikeus pui sitä, ovatko Jari Aarnio, Mikko Paatero ja muut syytetyt rikkoneet virkavelvollisuuttaan. Tapauksen tutkinta kesti lähes viisi vuotta.

Petteri Lindholm

Helsinki

Helsingin käräjäoikeus antaa tänään ratkaisunsa Suomen historian suurimmassa poliisioikeudenkäynnissä.

Viime lokakuussa alkaneessa oikeudenkäynnissä on puitu Helsingin poliisin "vasikoiden" eli tietolähteiden käyttöä. Helsingin poliisi ei pitänyt 2010-luvun taitteen vuosina rekisteriä käyttämistään alamaailman tietolähteistä kuten laki ja säännökset vaativat.

Syyttäjä vaatii epäiltyjen rikosten aikaan korkeassa asemassa olleille poliisijohtajille ehdollisia vankeustuomioita tai tuntuvia sakkorangaistuksia virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Syytettyinä ovat muiden muassa eläkkeelle sittemmin jäänyt poliisiylijohtaja Mikko Paatero ja keskusrikospoliisin (Krp) virasta pidätetty päällikkö Robin Lardot, joka vastasi epäiltyjen rikosten aikaan rikostorjunnasta poliisihallituksessa.

Helsingin poliisilaitokselta syytettyinä ovat entinen huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio, kaksi hänen alaistaan, eläkkeelle jo jäänyt entinen poliisipäällikkö Jukka Riikonen ja virasta pidätetty poliisipäällikkö Lasse Aapio, joka toimi rikosepäilyiden aikaan Helsingin apulaispoliisipäällikkönä.

Tutkinta kesti lähes viisi vuotta.

Oikeus on puinut, ovatko syytetyt rikkoneet virkavelvollisuuttaan, kun Helsingin poliisi ei ole pitänyt kirjaa tietolähteistään.

Poliisin korkean johdon syytetään laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, kun he eivät ole puuttuneet rekisterien puuttumiseen.

Varsinaiset kirjaukset taas jätti tekemättä Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi.

Vuonna 2008 Aarnio hävitti aiemmat, jo olemassa olevat rekisterimerkinnät samaan aikaan, kun uudet asetukset vaativat valtakunnallista rekisteriä.

Toinen tapauksen syyttäjistä sanoi loppulausunnossaan, että kyse on ollut pitkälti asenneongelmista, joissa "tietolähdemääräysten noudattaminen ei ole ollut poliisijohdon prioriteeteissa".

– (Syytetyt) eivät kertomansa mukaan myöskään osanneet tulkita lakia ja muita säännöksiä edes silloin, kun he ovat itse olleet mukana laatimassa niitä, kihlakunnansyyttäjä Harri Tiesmaa sanoi.

Kuulusteluissa ja oikeudenkäynnissä syytetyt ovat olleet syyttäjien mukaan "muistamattomia, ymmärtämättömiä ja tietämättömiä siitä, mitä kentällä tapahtui".

Syytetyt puolustautuivat muun muassa sanomalla, että rekisterimääräykset ovat olleet "erittäin epäselviä".

Aarnion puolustuksen mukaan rekisteriä ei ole pidetty, koska se olisi vaarantanut jopa tietolähteiden hengen. Poliisipäälliköiden ja -johdon on täytynyt Aarnion mukaan tietää huumepoliisin linja.

Poliisijohtajat vetosivat etenkin siihen, etteivät he ole olleet tietoisia Helsingin poliisin puutteista tietolähteiden kirjaamisessa. Luotto Aarnioon on ollut voimakasta, eikä alaisten toimia ole siksi pengottu, entisen poliisipäällikkö Riikosen asianajaja sanoi.

Vyyhti käynnistyi vuonna 2013, kun silloinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd) teki tutkintapyynnön Helsingin poliisin tietolähteiden käytöstä.

Jari Aarnio oli vangittu hieman tätä ennen niin sanotussa Trevoc-tutkintahaarassa. Siitä Aarnio tuomittiin vuonna 2017 kolmen vuoden vankeuteen ja yli 100 000 euron vahingonkorvauksiin muun muassa lahjuksen ottamisesta, virka-aseman väärinkäyttämisestä ja petoksesta, jotka olivat kaikki muodoltaan törkeitä.

Ennen tutkintapyyntöään Räsänen yritti selvittää asiaa useaan otteeseen poliisihallinnon sisällä, mutta hänen mukaansa Poliisihallitus ei antanut kunnollista vastausta sisäministeriön selvityspyyntöihin.

Lopulta Räsänen oli kysynyt Helsingin huumepoliisin tietolähteiden määrästä suoraan Paaterolta, jonka vastauksen mukaan rekisteröityjä tietolähteitä ei ollut lainkaan, vaikka yleisen käsityksen mukaan Helsingin poliisilla oli kaikkein kattavimmat tietolähteet.

Kun Räsänen kuuli Paateron vastauksen, hän kertoi järkyttyneensä.

Myöhään samana iltana hän teki tutkintapyynnön Valtakunnansyyttäjävirastolle, koska hän koki, ettei asiaa ollut mahdollista selvittää poliisin sisällä.

Helsingin poliisilaitoksen lisäksi Räsänen selvitti Krp:n ja suojelupoliisin tietolähteiden rekisteröintiä.

Selvityspyyntöjen perusteella Räsänen totesi Ylelle, että rekisterinpito on mahdollista hoitaa lain vaatimalla tavalla, mutta niin, ettei tietolähteiden henkilöllisyys paljastu.

Räsänen perusteli Valtakunnansyyttäjälle tekemäänsä tutkintapyyntöään sillä, että poliisin toimia on pystyttävä valvomaan.

Tietolähteitä ei saa käyttää viranomaisvaltuuksia edellyttäviin tehtäviin, eikä tietolähteiden mahdollisia omia rikoksia voi katsoa sormien läpi, vaikka tekijä antaisi tietoja poliisille.

Jos tietolähteitä ei kirjata, uhkana on esimerkiksi se, että poliisi voisi perustella omaa, mahdollisesti rikollisuuteen tähtäävää yhteydenpitoaan rikollisten kanssa piiloutumalla tietolähdetoiminnan taakse.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.