Puolet oppilaitoksista otti soveltuvuuskokeet lähihoitajakoulutukseen – oppilaitokset pitävät kokeita hyvänä asiana, mutta kaipaavat yhtenäisiä linjauksia ja rahoitusta

Lähihoitajaopiskelijat Emmi Sirniö, 20 (vas.), ja Vera Kellokumpu, 17, avustavat Pekka Valkosta, 62, Rovaniemellä. Sirniö ja Kellokumou kertovat olevansa kutsumusammatissa. He pitävät soveltuvuuskokeita tärkeänä: "vaativa ala ei sovi kaikille".
Lähihoitajaopiskelijat Emmi Sirniö, 20 (vas.), ja Vera Kellokumpu, 17, avustavat Pekka Valkosta, 62, Rovaniemellä. Sirniö ja Kellokumou kertovat olevansa kutsumusammatissa. He pitävät soveltuvuuskokeita tärkeänä: "vaativa ala ei sovi kaikille".

Soveltuvuuskokeet auttavat koulutuksen tarjoajia tunnistamaan opiskelijoiden valmiuksia sekä opiskelijoita ymmärtämään sosiaali- ja terveysalan realiteetteja sekä ja omaa motivaatiotaan alaa kohtaan. Koulutuksentarjoajat uskovat kokeiden vähentävän alan opinnot keskeyttävien määrää. Kaikki eivät kuitenkaan lähde uudistukseen mukaan ilman valtakunnallisia linjauksia tai rahoitusta.

Vilma Romsi

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) palautti helmikuussa ammattioppilaitoksille mahdollisuuden käyttää sosiaali- ja terveysalan opiskelijavalinnoissa karsivaa soveltuvuuskoetta. Vaikka asetus astuu virallisesti voimaan vasta elokuussa, on oppilaitoksilla ollut mahdollisuuden soveltaa sitä jo kevään opiskelijavalinnoissa.

– Yhteishaussa soveltuvuuskokeet oli ottanut käyttöönsä jo yli puolet sote-alan perustutkintoa tarjoavista oppilaitoksista, OKM:n ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehto kertoo.

Esimerkiksi Lapin koulutuskeskuksessa soveltuvuuskokeet saatiin nopeasti käyttöön aiemman osaamisen pohjalta.

– Tässä on taustalla alalla vellonut huoli työntekijöiden ammattitaidosta, Lapin koulutuskeskuksen koulutuspäällikkö Tapani Kähkönen kertoo.

Soveltuvuuskokeet lakkautettiin vuonna 2016. Niitä sai edelleen käyttää lisäpisteiden antamiseen, mutta niiden perusteella hakijaa ei enää saanut jättää ilman opiskelupaikkaa.

– Kyseessä on vaativa tutkinto ja alalle soveltuvuus on hyvin keskeistä. Soveltuvuuskokeiden lakkauttaminen lisäsi selkeästi alan koulutuksen keskeyttäneiden määrää.

Koulutusammattilaiset uskovat soveltuvuuskokeiden auttavan hakijoiden valmiuksien tunnistamisessa ja parantavan alalle parhaiten soveltuvien hakijoiden mahdollisuutta tulla valituksi.

– Kokeet ohjaavat myös opiskelijoita itseään tutustumaan alan vaatimuksiin ja arvioimaan omia valmiuksiaan alalle, Oulun seudun ammattiopiston (Osao) opintopäällikkö Minna Lintulahti kertoo.

– Yläasteen päättötodistuksen arvosanat eivät kerro kaikkea opiskelijan valmiuksista. Soveltuvuuskoe antaa hakijalle mahdollisuuden osoittaa motivaationsa ja vahvuutensa sekä kiinnostuneisuutensa alaa kohtaan.

Soveltuvuuskokeita hyödyntävissä oppilaitoksissa toivotaan, että opintojen keskeyttämisiä saadaan vähennettyä.

– Aiemmin opiskelupaikan on saanut suunnilleen jo hakemuksella. Tällöin on voinut nähdä jo ensimmäisten viikkojen aikana, ketkä ovat väärällä alalla, Lappian koulutuspäällikkö Johanna Antinoja kertoo.

Koulutusammattilaiset ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, etteivät soveltuvuuskokeet ole ihmeratkaisu. Varsinais-Suomen ammattiopisto Livian rehtori Maria Luoma-aho näkee, ettei soveltuvuuskokeiden pitäisi olla ensisijainen keino varmistaa opiskelijan soveltuvuus.

– Opinto-ohjauksella on suuri merkitys jo peruskoulussa. Opintonsa keskeyttäviä löytyy ammattikouluista aina – jos opiskelijalla on motivaatio kunnossa, niin kohdistetun tuen keinoja löytyy kyllä.

Lintulahti sanoo, että soveltuvuuskokeilla saadaan karsittua hakijoista karkeimmat tapaukset, mutta elämän mukana tulevia opiskeluvaiheen tuen tarpeita ne eivät poista.

Soveltuvuuskokeiden käyttöönotto on vapaaehtoista myös elokuusta eteenpäin. Opetusministeriö on aloittanut yhtenäisen valtakunnallisen soveltuvuuskokeen valmistelun keväällä. Valtakunnallisuus on edellytyksenä sille, että kokeesta saadaan pakollinen.

– Riippuu uudesta hallituksesta, millaisia linjauksia soveltuvuuskokeen valmistelun ja aikataulun suhteen tehdään. Kevään aikana valmistelussa ei ole päästy kovin pitkälle, Tammilehto kertoo.

Opetushallitus tarjosi oppilaitoksille kevään yhteishakua varten ohjaavat aihiot, joissa valintakriteereitä määritellään. Osa ammattikouluista pitää kuitenkin yhtenäisiä kokeita selkeimpänä ja hakijan kannalta tasa-arvoisena vaihtoehtona.

– Tavoitteemme on ottaa soveltuvuuskokeet käyttöön vuoteen 2020 mennessä. Odotamme kuitenkin valtakunnallisen tason linjauksia, sillä ne tuovat selkeyttä valintakriteereihin. Valtakunnallisesti yhtenäisten pääsy- ja soveltuvuuskokeiden etuna on, että kokeita ei tarvitse teetättää moneen kertaan, jos hakija hakee useampaan eri oppilaitokseen samalle koulutusalalle, koulutuspäällikkö Riitta Silas Tampereen seudun ammattiopistosta kertoo.

Asetusta on osaltaan kritisoitu siitä, ettei soveltuvuuskokeiden järjestämiseen ole myönnetty rahoitusta. Kokeiden järjestäminen tarkoittaa ammattikouluille käytännössä suunnittelun vaativia lisätunteja sekä psykologien rekrytoimista. Esimerkiksi Lapin koulutuskeskuksessa yksi hakija kustantaa noin 100 euroa, hakijoita ollessa noin 300.

– Kyllähän pääsykokeista aiheutuu kustannuksia, mutta toivomme, että saamme sen rahan takaisin valmistuvien määrässä, Lapin koulutuskeskuksen palvelupäällikkö Leila Hurtig kertoo.

Livian Luoma-aho näkee, että rahoituksen puute eriarvoistaa koulutuksen tarjoajia. Livia ei ota kokeita käyttöön ennen niiden valtakunnallistamista.

– Ihanne olisi, että soveltuvuuskokeet voitaisiin sisällyttää valtionosuusrahoitukseen. Kun meillä on valtakunnalliset kokeet, se varmaankin voidaan toteuttaa osana opettajan työtä ja näin soveltuvuuskokeiden rahoittaminen ei veisi resurssia oppimisen ohjaamisesta ja opetuksesta.

Tästä on kyse

Soveltuvuuskokeet

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus palautti ammattikouluille mahdollisuuden käyttää karsivia soveltuvuuskokeita helmikuussa

Asetusmuutos mahdollistaa sen, että mikäli hakija saa pääsy- tai soveltuvuuskokeessa nolla pistettä, koulutuksen järjestäjä voi jättää hänet valitsematta koulutukseen

Soveltuvuuskokeet poistettiin hoitoalan ammatillisista kouluista vuonna 2016. Sen jälkeen soveltuvuuskokeista saatujen pisteiden perusteella hakijaa ei ole saanut jättää ilman opiskelupaikkaa, mutta soveltuvuuskokeista on voinut saada lisäpisteitä

Muutos koskee kaikkia tutkintoja, joihin liittyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia

Asetus astuu virallisesti voimaan 1.8., mutta ammattikouluilla on ollut mahdollisuus soveltaa sitä jo aiemmin

Vuoteen 2018 asti opiskelijalle maksulliset

Asetus ei ole sitova. Kevään yhteishaussa oli 147 sote-alan hakukohdetta, joista 81 käytti karsivia soveltuvuuskokeita

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.