Kultaranta-keskusteluissa keskitytään tänä vuonna Eurooppaan ja demokratiaan – Saksan liittopresidentti Steinmeier päävieraana

Presidentti Sauli Niinistö ja Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier ovat tavanneet muun muassa viime syyskuussa, jolloin keskusteltiin niin ikään Euroopan tulevaisuudesta.
Presidentti Sauli Niinistö ja Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier ovat tavanneet muun muassa viime syyskuussa, jolloin keskusteltiin niin ikään Euroopan tulevaisuudesta.

Ossi Rajala

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimät Kultaranta-keskustelut järjestetään seitsemättä kertaa Naantalissa presidentin kesäasunnolla.

Sunnuntain ja maanantain aikana järjestettävän keskustelutapahtuman otsikkona on ”Maailma murroksessa – mihin menee Eurooppa, miten pärjää Suomi?”.

Kultaranta-keskusteluihin on kutsuttu noin sata asiantuntijaa ja vaikuttajaa yhteiskunnan eri aloilta. Päävieraaksi on nimetty Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier.

Steinmeier ja Niinistö keskustelevat sunnuntaina illalla Euroopan tulevaisuudesta. Presidentit ovat tavanneet aiemminkin. Viime syyskuussa Steinmeier ja Niinistö keskustelivat muun muassa Euroopan tulevaisuudesta.

Saksan liittopresidentin tehtävä on Saksan perustuslain näkökulmasta lähinnä valtion edustaminen. Suomessa presidentin valtaoikeudet varsinkin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ovat tätä laajemmat.

Steinmeierin on näin hankala ottaa kantaa kysymyksiin, jotka kuuluvat Saksassa hallituksen ja sitä johtavan liittokanslerin toimivaltaan. Steinmeier on kuitenkin puolustanut EU:n yhteistä linjaa varsinkin ulkosuhteissa, esimerkiksi Itä-Ukrainan tilanteen hoitamisessa.

EU on vuodesta 2014 asettanut sanktioita Venäjälle Krimin laittomasta miehityksestä.

Steinmeier, 63, on koulutukseltaan oikeustieteiden tohtori. Hänellä on pitkä kokemus Saksan politiikasta. Hän on toiminut muun muassa kanslia- sekä ulkoministerinä. Puoluetaustaltaan hän on sosialidemokraatti.

Maanantaina Kultarannassa käydään useampia keskusteluja. Aamulla pääministeri Antti Rinne (sd); Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho; Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola ja Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen keskustelevat Suomesta eurooppalaisen turvallisuuden tekijänä.

Keskustelun teema ei välttämättä tarjoa suoraa mahdollisuutta käydä hallitus-oppositio -väittelyä Rinteen ja Halla-ahon välillä.

Kultarannassa käydään myös julkisuudelta suljettuja työryhmä-keskusteluja otsikoilla "Kolme suurta ja Suomi", "Sisäinen turvallisuus" sekä "Kestävä taloudellinen hyvinvointi".

Päätöskeskustelussa aiheena politiikan murros ja kestääkö demokratia sen. Keskustelemassa ovat ministeri Seppo Kääriäinen; professori Anu Kantola, Suomen Atlantti-Seuran puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari ja Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski.

Keskusteluja voi seurata Yle Areenassa sekä TV1-kanavalla.

Viime vuonna Kultarannassa vieraili YK:n pääsihteeri António Guterres. Guterresin viestinä oli muun muassa se, ettei ilmastonmuutoksen eteen tehdä vielä tarpeeksi. Vuonna 2017 päävieraana oli EU:n korkea edustaja Federica Mogherini, joka puhui EU:n turvallisuusyhteistyön kehittämisestä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
vox
Saksan yhteys
Suomen ja Saksan näkemykset Eu:sta ovat pitkälti yhtenevät. Yhteys Keski-Eurooppaan ja siten myös Saksaan vahvistuu Tallinan tunnelin valmistuttua. Suomen katse siirtyy lännen sijasta etelään. Samalla vavistuu saksan kielen ja miksei myös ranskan ja espanjan kielen merkitys. Ruotsin kielen merkitys kansainvälisissä yhteyksissä heikkenee ja se korvautuu englannin kielellä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pasi Lehmuspelto
Vast: Saksan yhteys
Suomen ja Saksan yhteys on vanha ja vakiintunut osa Itämeren alueen toimintaa, tilanne ja tulevaisuuden näkymät ovat hyvät.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »