Miten raiskausmääritelmän muutos suostumusperusteiseksi vaikuttaisi? Professorit vastaavat

Eduskuntaan toukokuun vaaleissa noussut Iiris Suomela (vihr.) toimi kansalaisaloitteen vetäjänä.
Eduskuntaan toukokuun vaaleissa noussut Iiris Suomela (vihr.) toimi kansalaisaloitteen vetäjänä.

Rikosoikeuden professorit kannattavat raiskausmääritelmän muuttamista suostumusta painottavaan suuntaan. Puhtaasti suostumukseen perustuvan mallin ongelmana on, että suostumuksen puute on vaikeaa todistaa oikeudessa.

Petteri Lindholm

Helsinki

Raiskauslainsäädännön muutosta ajava Suostumus 2018 -kansalaisaloite luovutettiin tänään eduskunnalle.

Yli 55 000 allekirjoitusta keränneen aloitteen tavoitteena on muuttaa raiskauksen määritelmä suostumukseen perustuvaksi nykyisen väkivaltaa tai sen uhkaa painottavan määritelmän sijaan.

Suostumukseen perustuva määritelmä on kirjattu myös uuteen hallitusohjelmaan, jossa on määrä tehdä kokonaisuudistus seksuaalirikoksia koskevaan lainsäädäntöön.

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus on samalla koventamassa seksuaalirikosten tuomioita, lisäämässä turvakotien määrää ja käynnistämässä ohjelman naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi.

Kansalaisaloitetta vetänyt ja sittemmin eduskuntaan ensimmäiselle kaudelleen noussut Iiris Suomela (vihr) sanoo aloitteen tavoitteeksi jokaisen itsemääräämisoikeuden ja koskemattomuuden turvaamisen.

– Tärkeintä on, että jatkossa tunnistetaan nykyistä määritelmää paremmin se, että jos ei ole suostuvainen seksiin, kyse ei ole seksistä vaan raiskauksesta, Suomela sanoo.

Uuden määritelmä tulisi Suomelan mukaan ohjata rikostutkintaa siihen suuntaan, että jatkossa epäillyltä kysytään ensimmäiseksi oliko seksiin suostumusta, ja mistä tekijä on suostumuksen päätellyt.

– Katse tulisi ensimmäiseksi suunnata epäiltyyn tekijään eikä uhriin.

Suomelan mukaan lopullinen tavoite on, että raiskausten määrä vähenee.

Miten raiskauksen määritelmän muuttaminen suostumusperusteiseksi vaikuttaisi?

– Tuomioiden määrään tuskin tulisi kovin merkittävää lisäystä, koska nykyiset näyttöongelmat säilyisivät oikeudessa, sanoo Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen.

Näyttöongelmat liittyvät siihen, että raiskauksissa ei yleensä ole silminnäkijöitä, joten oikeudessa on usein uhrin sana tekijän sanaa vastaan.

– Oikeusprosessi menisi niin, että syyttäjän pitäisi näyttää toteen, että suostumusta ei ollut. Sen todistaminen on todella vaikeaa sana vastaan sana -tilanteessa.

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta pitää hyvänä, että lakimuutoksen myötä raiskauksista voitaisiin tuomita, vaikka teko ei sisällä väkivaltaa, ja ilman, että uhrin on täytynyt varsinaisesti vastustella tekoa.

– Raiskaukseksi laskettaisiin sitten tilanteet, missä ei ole ollut suoraa pakottamista, mutta on ollut selvää, ettei uhri ole halunnut sukupuoliyhteyttä.

Nykyisessä lainsäädännössä raiskauksen määritelmä edellyttää väkivaltaa, sen uhkaa tai esimerkiksi pelosta tai päihtymyksestä johtuvaa tiedottomuutta tai avutonta tilaa.

Vaikka uhri kieltäisi tekijää, nykyisen lain puitteissa ei olisi kyse raiskauksesta, jos tekoon ei ole liittynyt pakottamista.

– Periaatteellisesti kyse on tärkeästä muutoksesta, vaikka pakottamiseksi nykyäänkin lasketaan melko vähäinen voimankäyttö.

Nuotio huomauttaa Tolvasen tavoin, että näyttöongelmat eivät uudistuksen myötä kuitenkaan poistuisi.

Näyttökysymyksissä ongelmana on hänen mukaansa sana vastaan sana -tilanteiden lisäksi se, että Suomen laissa ole kirjauksia näytön arvioinnista.

– Esimerkiksi Englannissa suostumusperusteinen määritelmä on toteutettu niin, että lakia on täydennetty näytön arviointia koskevilla säännöillä.

Vaikka raiskausmääritelmän muutos tuomioihin jäisi vähäiseksi, se vaikuttaisi ihmisten asenteisiin, professori Tolvanen uskoo.

– Pitkällä aikavälillä vaikutus saattaisi olla varsin merkittäväkin. Viesti yhteiskuntaan olisi, että ihmisillä on itsemääräämisoikeus, ja sitä on kunnioitettava, Tolvanen toteaa.

Määritelmän muutos saattaisi myös alentaa uhrien kynnystä ilmoittaa raiskauksista poliisille, Tolvanen arvioi.

Nykyään vain murto-osa raiskauksista ilmoitetaan poliisille.

Tilastokeskuksen mukaan poliisin tietoon tuli vuonna 2018 hieman yli 1300 raiskausta. Naisuhritutkimuksen mukaan vuosittain jopa 15 000 raiskausta jää ilmoittamatta.

Tolvanen arvioi, että ilmoituskynnyksen laskiessa myös aiheettomien ilmoitusten määrä saattaa nousta.

– Pitää uskaltaa tunnustaa, että perättömiä ilmiantoja tehdään, joissa ääritilanteessa syytön istuu vankilassa. Tässä on kuitenkin arvioitava kokonaishyötyä, Tolvanen sanoo.

Nuotio ja Tolvanen pitävät hyvänä, että raiskauksen määritelmän muutos korostaisi seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta.

Yhtenä vaihtoehtona näyttöongelmien ratkaisuun professorit pitävät mallia, jossa suostumuksen puutteen osoituksena olisi uhrin ilmaisu siitä, että ei halua seksiä.

Kielto voisi olla sanallinen tai esimerkiksi fyysiseen vastusteluun perustuva.

– Silloin puhuttaisiin siitä, että toimitaan vastoin ilmaistua tahtoa, mikä selkeyttäisi rikoksen toteennäyttämistä, Nuotio sanoo.

Vastaava malli on käytössä esimerkiksi Saksassa, Tolvanen ja Nuotio huomauttavat.

– Oikeudessa olisi helpompaa näyttää toteen, että uhri on kieltäytynyt, kuin että suostumusta ei ollut, Tolvanen sanoo.

Kieltäytymiseen perustuvaa mallia tulisi Tolvasen mukaan lisäksi täydentää niin, että kaikilta kieltäytymistä ei edellytettäisi.

– Esimerkiksi lapselta kieltoa ei voi edellyttää. Lapsi ei välttämättä edes ymmärrä mitä tapahtuu, joten lapsi ei myöskään osaa välttämättä sanoa ei, Tolvanen huomauttaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Santtu-K
Perättömien ilmoitusten määrä räjähtää
Lakimuutos noudattelee tarkoin nyky-yhteiskunnan tyyliä ja ajattelutapaa: muutetaan sitä, mikä ei muuttamista tarvitse, mutta jätetään tekemättä mitään yhteiskunnan todellisille ongelmille.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »