Mielenterveyden ongelmat ovat nyt alle kolmikymppisten yleisin sairauspoissaolojen syy – näin poissaolojen syyt eroavat eri aloilla

Nuorten aikuisten masennuksesta ja ahdistuksesta johtuvat sairauspoissaolot ovat kasvussa, mutta eniten suomalaiset potevat yhä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Kuvituskuva.
Nuorten aikuisten masennuksesta ja ahdistuksesta johtuvat sairauspoissaolot ovat kasvussa, mutta eniten suomalaiset potevat yhä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Kuvituskuva.

Virpi Niemistö

Jo yli neljäsosa koulutus-, terveys- ja sosiaalialoilla työskentelevien suomalaisten sairauspoissaoloista johtuu mielenterveyssyistä.

Tämä selviää terveyspalveluyritys Terveystalon tiedoista.

Vaikka sairastamisessa on isoja eroja eri alojen välillä, mielenterveysongelmien nopea yleistyminen yhdistää 20–49-vuotiaita alaan ja sukupuoleen katsomatta.

20–29-vuotiailla nämä diagnoosit olivat viime vuonna jo yleisin syy sairauspoissaoloille, selviää Terveystalon potilastietojärjestelmästä kootusta 1,2 miljoonan 20–69-vuotiaan ihmisen potilasdatasta.

Vastaavaa tarkastelua ei ole aiemmin tehty tässä mittakaavassa.

Eniten suomalaiset ovat sairauslomilla tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, erityisesti selkävaivojen vuoksi. Niiden määrät ovat kuitenkin pysyneet ennallaan tai kääntyneet laskuun.

Mielenterveyden ongelmista eli masennuksesta, ahdistuksesta ja unihäiriöistä aiheutuneiden sairauspoissaolojen määrä on puolestaan kasvanut yhteensä 35 prosentilla vuosien 2016 ja 2018 välillä.

Työnantajille tämä on tarkoittanut laskennallisesti yli 160 miljoonan euron kustannuksia.

Mielenterveyden ongelmista johtuvien sairauspoissaolojen määrä on kasvanut kolmen viime vuoden ajan voimakkaasti kaikissa alle ikäluokissa viisikymppisiin saakka.

Yli 50-vuotiailla näiden sairauspoissaolojen määrä on pysynyt jokseenkin samana viime vuosien ajan.

Vielä kolme vuotta sitten alle ja yli 50-vuotiaiden välillä ei ollut merkittävää eroa mielen pahoinvoinnissa Terveystalon datan mukaan.

– Nuoret aikuiset elävät psykososiaalisesti kuormittavaa vaihetta, kun he samaan aikaan raivaavat omaa paikkaansa työelämässä, etsivät kumppania tai perustavat perhettä, Terveystalon työterveyden ylilääkäri Unto Palonen toteaa tiedotteessa.

Palosen mukaan yksi suuntaus on se, että työyhteisön tuki on monissa työpaikoissa ohentunut esimerkiksi työnteon muuttuessa entistä mobiilimmaksi ja itseohjautuvammaksi. Nämä lisäävät mielenterveyden ongelmien riskiä.

– Fiksu työnantaja pitää huolta siitä, että työyhteisö toimii, että johtaminen on laadukasta ja että työntekijöillä on ymmärrys siitä, minkälaisia työyhteisötaitoja työelämässä tarvitaan, hän painottaa.

Analysoitujen potilastietojen perusteella rakentamisessa ja teollisuudessa mielenterveyden ongelmat aiheuttavat vasta neljänneksi eniten sairauspoissaoloja, kun taas tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sekä erilaisten vammojen osuus on näillä aloilla selkeästi suurempi muihin toimialoihin verrattuna.

Palvelualoilla mielenterveysongelmat ovat puolestaan nousseet kolmen viime vuoden aikana jo toiseksi suurimmaksi sairauspoissaolojen aiheuttajaksi.

Koulutuksessa, tieteellisessä toiminnassa sekä terveys- ja sosiaalialoilla mielen pahoinvointi aiheutti viime vuonna lähes yhtä paljon poissaoloja kuin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

– Eri toimialoja yhdistää mielenterveysongelmien jatkuva kasvu, vaikka toki niiden välillä on isoja eroja sairastamisessa. Naisilla näitä ongelmia on diagnosoitu perinteisesti enemmän, mutta nyt datamme paljastaa, että miehillä ongelmien määrä kasvaa aivan yhtä nopeasti, Palonen toteaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.