Jäkälät uhanalaistuvat – tutkijat kirjasivat yli 200 uutta vaarassa olevaa lajia

Kimmo Jääskeläinen
Vanhoilla lehtipuilla kasvava nukkamunuaisjäkälä (Nephroma resupinatum) taantuu hakkuiden, ilmansaasteiden ja hirvieläinten yhteisvaikutuksen takia.
Vanhoilla lehtipuilla kasvava nukkamunuaisjäkälä (Nephroma resupinatum) taantuu hakkuiden, ilmansaasteiden ja hirvieläinten yhteisvaikutuksen takia.

Uhanalaisten jäkälien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 206 lajilla, kertoo Suomen ympäristökeskus. Suurin ja edelleen voimistunut jäkälien uhanalaistumisen syy on metsätalous.

Suomessa on noin 48 000 jäkälälajia, joista 22 418 eli hieman alle puolet tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuutta on pystytty arvioimaan.

Eliölajien uhanalaisuutta arvioidaan kymmenen vuoden välein. Jäkälät ovat lintujen ja sammalien ohella merkittävimmin uhanalaistunut eliöryhmä.

Jäkälissä on runsaasti elinympäristövaatimuksiltaan tarkkoja ja vaateliaita lajeja. Uhanalaisuuden pääsyy on elinympäristöjen muutokset.

Juha Pykälä
Raidannappijäkälä (Rinodina cinereovirens) kasvaa etenkin vanhoilla raidoilla. Lajille sopivat kasvupuut vähenevät jatkuvasti, myös suojelualueilla.
Raidannappijäkälä (Rinodina cinereovirens) kasvaa etenkin vanhoilla raidoilla. Lajille sopivat kasvupuut vähenevät jatkuvasti, myös suojelualueilla.

Uhanalaisista jäkälistä 40 prosenttia kasvaa kallioilla ja näistä valtaosa nimenomaan kalkkikallioilla. Kalkkikallioiden uhkana ovat muun muassa rakentaminen, louhinta ja metsätaloustoimet.

Kalkkikalliot ja vanhat kalkkilouhokset ovat hyvin harvinaisia, mutta jäkälälajistoltaan rikkaita elinympäristöjä. Kalkkikallioilta on 2000-luvulla löydetty monia Suomelle uusia jäkäliä, joiden populaatiokoko on hyvin pieni ja ne ovat siksi erityisen alttiita elinympäristöjen muutoksille.

Tärkein ja edelleen voimistunut uhanalaisuuden syy on metsätalous, joka vaikuttaa etenkin vanhojen puiden ja lahopuiden jäkälälajistoon. Ilmansaasteiden, etenkin typpilaskeuman, vaikutus on osoittautunut aiemmin arvioitua merkittävämmäksi.

Tuntureilla jäkäliä uhkaavat erityisesti porojen ylilaidunnus ja ilmastonmuutos.

Elinvoimaiset, uhanalaiset ja kadonneet

Suomessa on 48 000 jäkälälajia, joista alle puolet on mukana uhanalaisuuden arvioinnissa.

Näistä uhanalaisia on 24 prosenttia.

Silmälläpidettäviä 14 prosenttia.

Hävinneitä 2 prosenttia.

Puutteellisesti tunnettuja 20 prosenttia.

Elinvoimaisia 39 prosenttia.

Lähde: Suomen ympäristökeskus Syke.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.