Tätä hallitukseen kirjattu negatiivinen tulovero tarkoittaisi

Amerikan mallia on tutkittu pitkään. Tärkeintä on pohtia sen suhdetta muihin tukiin, sanoo asiantuntija.

Roope Uusitalon mukaan olennaista on se, miten työtulotuki suhteutetaan muihin tukiin.
Roope Uusitalon mukaan olennaista on se, miten työtulotuki suhteutetaan muihin tukiin.

Elina Melamies

Ansiotuloverotuksessa selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön työtulotuki.

Hallitusohjelmaan tämä on kirjattu negatiivisen tuloveron kokeiluksi. Kokeilusta saatujen tulosten perusteella mahdollinen työtulotuki otettaisiin käyttöön vuoteen 2022 mennessä.

Tämä tarkoittaisi yksinkertaisesti sitä, että ansiotulojen veroprosentti voisi tulevaisuudessa painua miinukselle eli olla negatiivinen esimerkiksi pienituloisilla palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä.

Negatiivisessa tuloverossa veroa maksetaan vasta kun kuukausitulot ylittävät tietyn tulorajan. Jos tulot jäävät tulorajasta, vähimmäistulotaso turvataan maksamalla henkilölle etuutena negatiivista veroa.

– Sen sijaan, että verottaja veisi työtulosta osansa, verottajalta voisi saada lisäsumman tienaamiensa työtulojen päälle. Tällä pyritään tukemaan ihmisten toimeentuloa ja pienentämään tuloeroja, Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkistalouden professori Roope Uusitalo kuvailee.

Uusitalo kertoo, että negatiivisen tuloveron järjestelmä on jo olemassa esimerkiksi Yhdysvalloissa. Järjestelmä tunnetaan nimellä Earned Income Tax Credit eli EITC.

– Se on yksi suurimpia tulonsiirtomuotoja, joka pyrkii tukemaan pienituloisten työllisyyttä käytännössä maksamalla pienten palkkojen päälle lisää. Sdp:n veropoliittisessa ohjelmassa viitataan suoraan tähän amerikkalaiseen järjestelmään, Roope Uusitalo kuvailee.

– Markkinat ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisia, sillä Yhdysvalloissa tuloerot ovat paljon suuremmat kuin Suomessa, hän huomauttaa.

Negatiivista tuloveroa koskeva kokeilu on tarkoitus toteuttaa hyödyntäen viime kaudella toteutetusta perustulokokeilusta saatuja kokemuksia.

– Lähtökohdiltaan negatiivisen tuloveron idea on aika lailla sama kuin perustulonkin. Aidon perustulojärjestelmän ideana on, että kaikille annetaan säännöllisesti tietty summa rahaa, joka sitten verotetaan pois, jos henkilöllä on omia tuloja, Uusitalo sanoo.

– Matemaattisesti samaan tulokseen päästään, jos ei annetakaan kaikille ensin rahaa, vaan heille, joilla on pienet tulot, annetaan joku tuki tulojen päälle, hän lisää.

– Perustulon ja negatiivisen tuloveron suurin ero on siinä, että perustuloa maksetaan kaikille, ja tulovero on taas tulosidonnainen eli suunnattu pienituloisille palkansaajille, hallitusneuvos Panu Pykönen valtiovarainministeriön henkilöverotusyksiköstä tiivistää.

Työtulotuki voisikin kannustaa pienituloista ja eläkeläistä työllistymään muun muassa osa-aikaisiin tai keikkatöihin. Se saattaisi myös ulottaa tuloverotuksen progression myös pienimpiin ansiotuloihin, joista ei makseta ansiotuloveroja.

Järjestelmän kokonaishinta riippuu täysin siitä millä tavalla se toteutetaan. Työ on niin alussa, että kustannuksia voi toistaiseksi vain arvailla.

– Hinnasta ei voi sanoa mitään ennen kuin on olemassa numeroita. Toisaalta jos tuki on kovin pieni, kustannuksetkin ovat pienet, ja jos tuki on suuri, kustannukset ovat isommat. Varsinaiset nettokustannukset riippuvat sitten siitä minkälaiset vaikutukset järjestelmällä on ihmisten käyttäytymiseen, Uusitalo kuvailee.

Yhdysvaltalaisesta negatiivisen tuloveron järjestelmästä on olemassa tutkimustietoa useamman kymmenen vuoden ajalta.

Järjestelmän vaikutukset ovat Uusitalon mukaan jo hyvinkin tunnettuja.

– Haaste liittyy siihen, että meillä on olemassa myös kaikenlaisia muita tulonsiirtojärjestelmiä. On pohdittava, millä tavalla nämä eri järjestelmät sovitetaan yhteen, sillä monen päällekkäisen järjestelmän kokonaisuus ei ole järkevä, Roope Uusitalo sanoo.

Hallitusohjelmassa tämä haaste on huomioitu.

Ohjelmaan on nimittäin kirjattu, että "valmistelun yhteydessä selvitetään, miten työtulotuki on yhdistettävissä muihin etuuksiin tarkoituksenmukaisella tavalla".

Sen sijaan, että verottaja veisi työtulosta osansa, verottajalta voisi saada lisäsumman tienaamiensa työtulojen päälle.

Roope Uusitalo

Julkistalouden professori

Yhdysvalloissa käytössä oleva järjestelmä on nimeltään Earned Income Tax Credit.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.