Legionellariski piilee jäähdytystorneissa myös Pohjolassa - "Ei voi sanoa, että Suomessa olisi kaikki turvallisia"

Suomessa ei ole ollut jäähdytystorneista lähteneitä legionellaepidemioita, mutta tutkimuksen 90 tornista puolet osoittautui bakteeripesäkkeeksi.

Belgian Gentissä epäillään parhaillaan, että kymmeniä ihmisiä sairastuttanut ja kahden ihmisen kuolemaan johtanut legionellaepidemia on lähtenyt Stora Enson Langerbruggen paperitehtaasta. Tehtaalla on aloitettu tutkimukset sekä jäähdytystornin desinfiointi.
Belgian Gentissä epäillään parhaillaan, että kymmeniä ihmisiä sairastuttanut ja kahden ihmisen kuolemaan johtanut legionellaepidemia on lähtenyt Stora Enson Langerbruggen paperitehtaasta. Tehtaalla on aloitettu tutkimukset sekä jäähdytystornin desinfiointi.

Hannu Mustonen

Suomessa ei ole havaittu jäähdytystorneista lähteneitä legionellaepidemioita, mutta riski piilee myös sinivalkoisella maaperällä seisovissa torneissa. Näin näkee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Jaana Kusnetsov.

Belgian Gentissä epäillään parhaillaan, että kymmeniä ihmisiä sairastuttanut ja kahden ihmisen kuolemaan johtanut legionellaepidemia on lähtenyt Stora Enson Langerbruggen paperitehtaasta. Tehtaalla on aloitettu tutkimukset sekä jäähdytystornin desinfiointi.

Legionellabakteerit voivat lisääntyä useiden teknisten järjestelmien vesissä ilmastoinnista porealtaisiin, mutta leviämisen ja sairauksien aiheuttamisen kannalta pahimpia ovat veden jäähdyttämiseen käytettävät jäähdytystornit, joissa vesimassan läpi puhalletaan ilmaa. Bakteerit voivat levitä ympäristöön vedestä muodostuvien aerosolipisaroiden mukana.

– Ne ovat tosi tehokkaita (jäähdytyksessä), mutta seurauksena on, että jos vesi on alun perin likaista tai torni on päässyt likaantumaan, niin sieltä voi lähteä hirveä määrä legionelloja ilmaan aerosolin mukana. Suurimmat legionellatautiepidemiat ovat nimenomaan jäähdytystornien aiheuttamia, Kusnetsov kertoo.

Suomessa epidemioita ei ole ollut ja vain kerran (vuonna 2006) on epäilty, että yhden työntekijän sairastuminen johtui jäähdytystornista lähteneestä legionellabakteerista.

Riskistä kielii kuitenkin Kusnetsovin väitöskirjatutkimus, joka kävi läpi 90 jäähdytystornia. Niistä puolessa oli legionellabakteeria. Jäähdytystorneja on käytössä satamäärin ja teollisten tuotantolaitosten lisäksi niitä on muuallakin.

– Jäähdytystorneja voi olla vaikka kauppakeskuksissakin, Kusnetsov kuvaa.

Torneille ei ole rekisteröintipakkoa eivätkä ne ole varsinaisen terveysvalvonnan piirissä, vaan niistä huolehtimista pyritään ohjaamaan suosituksilla.

– Kun on olemassa vain suosituksia, niin se on tavallaan jokaisen torninomistajan vastuulla huolehtia.

Kusnetsovin mukaan osa tutkituttaa vesinäytteitä vapaaehtoisesti, mutta eivät kaikki. Vesiään legionellan varalta tutkituttavien määrää hän ei osaa äkkiseltään arvioida.

– Meillä on eurooppalainen legionellaohjeisto ja siinä suositellaan, että tilanne tarkistettaisiin neljä kertaa vuodessa. Osa pitää jatkuvassa seurannassa ja lähettää meille näytteitä, mutta todellakaan kaikki eivät lähetä näytteitä mihinkään. Osa ei ehkä ole tietoisia riskeistä.

Vesinäytteistä on löytynyt legionellaa, minkä myötä THL on antanut suosituksia tehokkaampaan puhdistukseen. Niin suuria legionellapitoisuuksia ei ole tullut vastaan, että jäähdytystorneja olisi pitänyt laittaa kiinni.

– Meillä ei ole ollut niitä tapauksia, mutta paljon puhdistamista löytyy kyllä. Ei voi sanoa, että Suomessa olisi kaikki turvallisia.

Kusnetsovin mukaan jäähdytystorneista on kertynyt sen verran kokemusta, että käytännössä kaikki pitäisi puhdistaa säännöllisesti biosideillä eli aineilla, joilla torjutaan vahingollisia eliöitä.

– Koska ne (jäähdytystornit) ovat juuri sen tyyppisiä vesijärjestelmiä, että legionella viihtyy niissä. Kun se on kerran sinne päässyt, niin sitä pitäisi sitten seurata ja ottaa myös torjuntaohjelmaan.

Kusnetsovin mielestä jokaisen kannattaisi selvittää jäähdytysjärjestelmän tilanne, jotta ei tule yllätyksiä. Järjestelmään pesiytynyt legionella on todella tiukassa, sillä se viihtyy lämpöä, kosteutta ja ilmaa tarjoavissa olosuhteissa.

– Siitä on tosi vaikea päästä kokonaan eroon. Jos haluaa käyttää jäähdytystornia edelleen, niin se vaatii sitten säännöllistä kemikaalien käyttöä.

Riskistä huolimatta Kusnetsov on sitä mieltä, että kansalaisen ei kannata pelätä jäähdytystornien legionelloja.

– Se on kuitenkin hyvin harvinaista, että näistä systeemeistä tulee tauteja.

Legionellabakteerin aiheuttama kuumetauti (legioonalaistauti eli legionelloosi) on Suomessa harvinainen, mutta todennäköisesti alidiagnosoitu. Vuosittain todetaan parikymmentä tartuntaa, joista puolet on saatu ulkomaanmatkalta. Suurin osa tartunnoista saadaan erilaisista vesijärjestelmistä, kuten porealtaista ja jäähdytyslaitteista.

Stora Enson Paper-divisioonan viestintäjohtaja Liisa Nyyssönen ja Veitsiluodon tehtaan johtaja Juha Mäkimattila eivät avaa tarkemmin yhtiön toimintaprosesseja, mutta molemmat vakuuttavat, että yhtiön laitokset noudattavat viranomaisten säännöksiä, määräyksiä sekä asianmukaisia suosituksia.

– Sehän on hyvin tunnettu ongelma. Sitä bakteeria on yleisesti luonnossa, viemäreissä ja eri toimijoiden seisovissa vesissä. Näistä on olemassa suositukset ja niitä seurataan. Meillä on tehty kartoitukset ja meillä on mallit, miten niillä alueilla, missä tämmöinen riski on korkeampi, toimitaan. Siinä mielessä tuttu asia ja siihen on varauduttu, Mäkimattila kommentoi.

Keskeneräiseen tutkimukseen vedoten Nyyssönen ei spekuloi Belgian-tapausta eikä sitä, onko legionellaepidemian leviäminen mahdollista yhtiön Suomen-laitoksista.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.