Migri: Hallituksen tavoite ristiriidassa tuoreen lakimuutoksen kanssa - Kielteinen turvapaikkapäätös vie työnteko-oikeuden aiempaa nopeammin

Kesäkuun lakimuutos teki samalla uusintahakemusten tekemisestä kannattamattomampaa.

Hallitusneuvotteluiden tulos julkistettiin keskustakirjasto Oodissa tämän viikon maanantaina. Yhtenä osiona hallitusohjelmassa on maahanmuuttopolitiikka.
Hallitusneuvotteluiden tulos julkistettiin keskustakirjasto Oodissa tämän viikon maanantaina. Yhtenä osiona hallitusohjelmassa on maahanmuuttopolitiikka.

Meri Suominen

Maanantaina julkistetussa uudessa hallitusohjelmassa halutaan edistää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työllistyneiden ihmisten mahdollisuutta saada oleskelulupa Suomeen työn perusteella. Turvapaikanhakijoilla on oikeus työskennellä Suomessa oleskelulupahakemuksensa käsittelyaikana.

Hallituksen tavoite voi kuitenkin törmätä vastikään voimaan astuneeseen lakimuutokseen.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen työnteko-oikeus päättyi ennen muutosta vasta päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Kesäkuun 1. päivästä alkaen töiden tekeminen on kuitenkin pitänyt lopettaa jo päätöksen tultua täytäntöönpanokelpoiseksi eli sitten, kun turvapaikanhakija voidaan lain mukaan poistaa maasta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kielteisen päätöksen saadessaan turvapaikanhakijan työnteko-oikeus lakkaa entistä aikaisemmin, toteaa Jaakko Reinikainen Maahanmuuttovirastosta.

Turvapaikanhakijoiden on mahdollista alkaa tehdä töitä Suomessa kolme kuukautta hakemuksen jättämisen jälkeen, mikäli hakijalla on tarvittavat asiakirjat kunnossa. Jos asiakirjoja ei ole, voi töihin mennä kuuden kuukauden kuluttua hakemuksesta.

SDP:n Sanna Marin totesi maanantaina A-studiossa, että kielteisen päätöksen saaneet pyritään ensisijaisesti palauttamaan omaan kotimaahansa. Jos se ei kuitenkaan onnistu, olisi Marinin mukaan järkevämpää yrittää tehdä kielteisen päätöksen saaneesta turvapaikanhakijasta yhteiskunnalle hyödyllinen.

Tällä hetkellä kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut hakija, jota ei syystä tai toisesta voida palauttaa kotimaahansa, ei voi tehdä töitä Suomessa. Työnteko-oikeuden saa takaisin tekemällä uusintahakemuksen, mutta kesäkuun lakimuutos vaikutti tähänkin.

– Uusintahakemuksia voi periaatteessa tehdä rajattoman määrän, mutta lakimuutoksen myötä jokaisen uuden hakemuksen kohdalla alkaa uusi kolmen tai kuuden kuukauden ”karenssi”. Aiemmin työskentelyä sai jatkaa suoraan uuden hakemuksen tehtyään, Reinikainen selventää.

Sdp:n puheenjohtaja, tuleva pääministeri Antti Rinne esitti jo huhtikuussa Ylen puheenjohtajatentissä että turvapaikanhakijat, joita ei voida palauttaa takaisin kotimaahansa, tulisi laittaa töihin. Hän tarkensi myöhemmin Helsingin Sanomille, että ei tarkoittanut tällä palkkatyötä, vaan eräänlaista vastiketta saadusta ylläpidosta. Vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus osallistua työtoimintaan ja opintoihin, mutta ne eivät ole pakollisia, eikä osallistuminen ole vastikkeellista.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut voi myös hakea työntekijän oleskelulupaa. Tällöin hakijaan pätee samat edellytykset kuin kehen tahansa. Työntekijän oleskeluluvan saamiseksi työnantajan on ensin selvitettävä, ettei tehtävään ole kohtuullisessa ajassa löydettävissä työntekijää Suomesta tai EU/ETA-alueelta.

– Monella turvapaikanhakijalla tällaisen luvan hakeminen saattaa katketa jo matkustusasiakirjojen puutteeseen, Reinikainen kertoo.