"Työssäkäyvät enemmän maksupuolella" ja "eläkeläisille selkeästi lisää hyvinvointia" – kysyimme asiantuntijoilta hallitusohjelman vaikutuksista eri väestöryhmille

Kotitalousvähennykseen tulevat muutokset koskettavat satoja tuhansia suomalaisia. Vähennystä hakevista yli kolmannes on ollut eläkeläisiä. Vähennystä voi saada esimerkiksi siivouspalveluista.
Kotitalousvähennykseen tulevat muutokset koskettavat satoja tuhansia suomalaisia. Vähennystä hakevista yli kolmannes on ollut eläkeläisiä. Vähennystä voi saada esimerkiksi siivouspalveluista.

Virpi Niemistö

Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelma tuli virallisesti julkiseksi maanantaina. Kysyimme Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtajalta Teemu Lehtiseltä ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajalta Elina Pylkkäseltä, miten hallitusohjelman linjaukset ja erityisesti veroratkaisut vaikuttavat eri väestöryhmien arkeen.

Työssäkäyvät

Teemu Lehtinen:

Yleislinja on, että työssäkäyvät ovat enemmän maksupuolella sekä tuloverotuksen kiristyspaineen että kulutusverojen kiristyksen kautta. Vain pienituloisilla palkansaajilla saatetaan päästä lähelle nollaa.

Täytyy muistaa, että sosiaalivakuutusmaksujen nousu uhkaa korottaa palkansaajien verotusta ensi vuonna jopa puolella miljardilla eurolla.

Tarkkaa tulorajaa, mistä työssäkäyvän verotuksen kiristyslinja alkaa, ei voida vielä sanoa.

Moniin työssäkäyviin kotitalouksiin iskevät myös kotitalousvähennyksen muutokset. Jos aiemmin on saanut kotitalousvähennystä 1 000 euroa, tämän jälkeen saa enää 780 euroa.

Elina Pylkkänen:

Työssäkäyvien ihmisten taloudellisen hyvinvoinnin muutos on pitkälti riippuvainen ansioiden kehityksestä, verotuksesta ja lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen palveluista.

Verojen korotuksia on odotettavissa, mutta ne ovat erittäin maltillisia.

Työmatkoihinkaan ei tarvitse kiinnittää huomiota, sillä vaikka fossiilisten polttoaineiden veroja korotetaan, korotukset seuraavat yleistä hintakehitystä, joka on yleensä hitaampaa kuin ansiokehitys.

Ansiotulojen verotus ei kiristy, vaan jopa kevenee vähäsen. Omakotiasujia ei myöskään pelotella kiinteistöveron korotuksella.

Työttömät

Lehtinen:

Rinteen hallituksen pienituloisille lupaamalla perusvähennyksen nostolla ei ole vaikutusta, jos työttömän tulot jäävät niin pieniksi, ettei niistä makseta lainkaan valtio- ja kunnallisveroa,

Haittaverojen kiristykset iskevät polttoaineveron kautta myös työttömiin, jotka asuvat pitkien etäisyyksien päässä ja hyvin toimivan joukkoliikenteen ulkopuolella. Polttoaineverotuksen nosto vie kukkarosta keskimääräisillä ajokilometreillä noin 70-80 euroa vuodessa. Tämä kohdistuu kaikkiin ryhmiin samalla tavalla.

Hallitusneuvotteluissa päätetty työttömien aktiivimallin 4,65 prosentin tukileikkurin poistuminen tarkoittaa kuukaudessa vähän yli 30 euron "paluumuuttoa" omaan käyttöön.

Pylkkänen:

Negatiivinen tulovero eli niin kutsuttu työtulotuki auttaa työttömiä työllistymään sen vuoksi, että työn tekemisestä tulee taloudellisesti kannattavampaa etuuksien varassa olemiseen verrattuna. Työtulotuki tosin otettaisiin käyttöön vasta 2022.

Työllistymistä avitetaan myös alueellista liikkuvuutta helpottamalla työnantajan mahdollisesti maksamien muuttokustannusten korvausten veronalaista osuutta kohtuullistamalla.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen palvelee työttömien pienten lasten vanhempien työnhaussa sekä tilapäisten ja määräaikaisten töiden vastaanottamisessa.

Eläkeläiset

Lehtinen:

Eläkeläisille vaikutukset ovat näillä näkymin neutraalit ensi vuonna. Ansioperusteisiin eläkkeisiin tehdään indeksitarkistukset. Tasaisen vauhdin taulukolla edetään.

Kaikkein pienituloisimmille on tulossa nyt alkuvaiheessa viisikymppiseksi kuihtunut Rinteen vappusatanen eli lupaus pienituloisten eläkkeen korotuksesta.

Myös eläketulovähennykseen on tulossa korotusta.

Eläkeläiset käyttävät paljon kotitalousvähennystä, joten muutokset siinä tuntuvat myös heidän lompakossaan. Viimeksi toimitetussa verotuksessa vuonna 2017 suomalaiset tekivät kotitalousvähennyksiä yhteensä 444 000, joista 167 000 oli eläkeläiskotitalouksista.

Pylkkänen:

Eläkeläiset saavat selkeästi taloudellista hyvinvointia lisää. Erityisesti pienituloisimpien eläkeläisten taloudellinen hyvinvointi paranee.

Muutos ei tosin ole radikaali, koska veronkevennystä ei toteuteta heti kaikkein pienituloisimpien osalta, vaikka eläkkeiden korotus toteutetaankin.

Siivous-, hoiva- ja hoitopalveluihin kohdistettava kotitaloustuki tulee niin ikään käyttöön vasta myöhemmin, mutta on kuitenkin lupaus kasvattaa kotona asuvien vanhusten hyvinvointia ja toimintakykyä. Hoitajamitoitus puolestaan turvaa laitoksissa asuvien vanhusten hyvinvointia.

Opiskelijat

Lehtinen:

Opiskelijoille verotus ei yleensä ole kaikkein keskeisin asia. Helle opintotuki ja sosiaalietuuksien taso ovat tätä tärkeämpiä.

Hallitusohjelman lupaamasta 200 miljoonan veronkevennyksestä pienituloisille on hyötyä myös työttömille ja opiskelijoille, jos heillä on vähäisiä tuloja, mutta kuitenkin sen verran, että veroja menee.

Alkoholi-, tupakka- ja virvoitusjuomaverojen korotukset voivat toki tuntua myös opiskelijoiden vapaa-ajan vietossa. Esimerkiksi virvoitusjuomaveron korotus on Veronmaksajien keskusliiton laskelman mukaan nostamassa 1,5 litran pullon hintaa 10 sentillä.

Pylkkänen:

Opiskelijoiden toimeentuloa ei lyhyellä aikavälillä juurikaan paranneta, jos opintoraha sidotaan indeksiin vuonna 2020 puolikkaana ja vasta siitä eteenpäin täysipainoisesti. Opintotuen ostovoima heikkenee.

Opiskelumahdollisuuksia sen sijaan lisätään ja tutkintojen loppuunsaattamisesta aletaan huolehtia.

Koulutukseen suunnatuista määrärahoista suuri osa kanavoidaan toisen asteen koulutukseen sekä korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.