"Vuosituhannen paras hallitusohjelma" – Ympäristöjärjestöt kiittelevät, mutta löytävät ohjelmasta myös ympäripyöreyksiä ja kritisoitavaa

Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi kehuvat hallitusohjelmaa, mutta korostavat, että muutokset on myös toteutettava ja niihin on löydettävä riittävä rahoitus.

Turvetuotannosta luopumisen hitaus on yksi kritiikeistä, jota sekä WWF että Suomen luonnonsuojeluliitto esittävät hallitusohjelmaa kohtaan. Arkistokuva turvetuotannosta.
Turvetuotannosta luopumisen hitaus on yksi kritiikeistä, jota sekä WWF että Suomen luonnonsuojeluliitto esittävät hallitusohjelmaa kohtaan. Arkistokuva turvetuotannosta.

Helsinki

Petteri Lindholm

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL ja WWF Suomi kiittelevät tänään julkaistua hallitusohjelmaa kunnianhimoiseksi ilmaston, ympäristön ja luonnonsuojelun kannalta.

SLL:n puheenjohtaja Harri Hölttä sanoo hallitusohjelman kokonaisuutta "tämän vuosituhannen parhaaksi"

– Kokonaisuutena hallitusohjelma on näkökulmastamme tämän vuosituhannen paras. Luonnonsuojelun kannalta hallitusohjelma on hyvä. Ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta tavoitteet ovat jotakuinkin kohdallaan, mutta konkreettiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi osin puuttuvat ja osin jäävät ratkaistavaksi myöhemmin, Hölttä toteaa.

WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkosen mielestä hallitusohjelman tavoitteet vastaavat hyvin luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ja ilmastokriisiin.

– Mutta kuten hallitusohjelmissa usein, se kuinka hyvin nämä tavoitteet konkretisoituvat toimenpiteiksi, nähdään vasta myöhemmin.

WWF pitää erityisen positiivisena sitä, että hallitus lupaa Suomen saavuttavan YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteet. Niihin on kirjattu luonnon monimuotoisuuden vähentymisen pysäyttäminen.

– Mikään aikaisempi hallitusohjelma ei ole sisältänyt näin paljon kohtia, joiden tavoitteena on luonnon suojelu ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen, Luukkonen sanoo.

Luukkonen nostaa lisäksi esiin maininnat soidensuojelun täydennysohjelman jatkumisesta, virtavesien suojelusta ja turhien patojen purkamisesta sekä metsähoitomenetelmien monipuolistamisesta suuntaan, jossa painotetaan jatkuvaa kasvattamista.

SLL:n Hölttä kiittää hallitusohjelmaa erityisesti siitä, että luonnonsuojelun rahoitusta lisätään 100 miljoonalla eurolla vuodessa.

– Tätä voi verrata siihen, että koko ympäristöministeriön hallinnonalan budjetti viime vuonna oli 180 miljoonaa euroa, ja siihen sisältyy monia muitakin asiakokonaisuuksia kuin luonnonsuojelu, Hölttä huomauttaa.

Lisäksi Hölttä sanoo olevansa tyytyväinen hallitusohjelmaan kirjattuun tavoitteeseen, jonka mukaan Suomessa pyritään hiilineutraaliuuteen 2035 mennessä.

– Se on ilmeisesti maailman tiukin vastaava tavoite.

Molemmat järjestöt sanovat suhtautuvansa epäilevästi osaan tavoitteista, joita ohjelmaan on kirjattu.

WWF:n Luukkosen mukaan ohjelmassa mainittujen päästövähennystavoitteiden taso ei riitä 1,5 asteen saavuttamiseen ja toimet turpeenkäytön lopettamiseksi puuttuvat.

– Eikä metsien hiilinielujen turvaamisesta selluteollisuuden kasvupaineiden tilanteessa mainita mitään tarkkaa, vaikka nettonielujen kasvattaminen mainitaankin.

Lisäksi Luukkonen harmittelee puutteita soiden suojelussa.

Luonnonsuojeluliiton Hölttä pitää suurimpana yksittäisenä puutteena turpeenpolton lopettamisen aikataulua, joka on hänen mukaansa liian hidas.

– Turpeenpolton lopettaminen 10 vuoden aikana, metsien hiilinielujen säilyttäminen ja ympäristölle haitallisten tukien purkaminen olivat selvästikin liian kuumia perunoita hallitusneuvotteluissa, Hölttä sanoo.

Molemmat järjestöt painottavat sitä, että suojelu- ja ilmastotavoitteiden kirjaaminen ohjelmaan ei riitä.

– Nyt on erittäin tärkeää, että tavoitteiden saavuttamiseksi toimenpiteet saadaan konkretisoitua ja esimerkiksi rahoituksen taso tulee olemaan riittävä, Luukkonen sanoo.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.