Kireän kielijänteen leikkaus poisti imetyskivun

Kireiden kielijänteiden leikkauksia tehdään vastasyntyneille, jotta imetys sujuisi paremmin.

Yleistynyt toimenpide jakaa lääkärikunnan mielipiteet.

Silja Aitoaho

Roosa ja Joona Nissilän esikoisen kireä kielijänne huomattiin, kun vuorokauden ikäistä vauvaa kylvetettiin laitoksella. Kylpyhetki sai tytön parkumaan, jolloin kielijänteen kireys pisti pesussa opastaneen kätilön silmään.

Jo samana päivänä lastenlääkäri leikkasi kielen alla olevan jänteisen kalvon.

– Operaatio oli nopeasti ohi. Tyttö nukkui sylissäni ja tuskin havahtui saksien napsaisuun, Joona Nissilä kertoo.

Muutos entiseen oli välitön. Ennen toimenpidettä imetys oli kivuliasta ja vauvan imuote oli todettu kapeaksi. Hän piti imiessään ryystävää ääntä.

– Kielijänteen leikkauksen jälkeen imetys ei sattunut eikä vauvan imuotetta enää joutunut korjaamaan. Myös ryystävä ääni jäi pois, Roosa Nissilä kertoo.

Kireiden kielijänteiden leikkauksia tehdään vastasyntyneille, jotta imetys sujuisi paremmin. Toimenpiteen hyödyllisyyteen liittyy kiistanalaisuutta.

Synnytyssairaaloiden lastenlääkärit ja aikanaan kätilöt ovat tehneet kielen alla olevan kalvoisen kielijänteen leikkauksia vastasyntyneille vauvoille jo vuosikymmenien ajan.

Kielijänne voi olla myös lyhyt sidekudoskalvo limakalvon alla. Tämän takana sijaitsevan eli posteriorisen kielijänteen merkitys on kiistanalainen ja sen katkaisuun suhtaudutaan kriiittisesti, sillä tutkmusnäyttöä katkaisun hyödyistä on vähän.

Silti taemman kielijänteen leikkaukset imeväisikäisillä ovat monen asiantuntijan mukaan yleistyneet viime vuosina. Samalla niistä on tullut eräänlainen kuuma peruna, joka jakaa lääkärikunnan mielipiteet. Taemman kielijänteen leikkauksia tekevät pääasiassa jotkut korvalääkärit.

Vaikeutena on Turun yliopistollisen sairaalan lastentautien erikoislääkärin Kalle Korhosen mukaan ollut se, että yhtenäiset kriteerit tai viralliset Käypä hoito -suositukset puuttuvat.

– Eri lääkäreillä on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on merkittävän kireä kielijänne ja mikä ei. Kireiden kielijänteiden leikkaukset ovat viime vuosina nousseet voimakkaasti pinnalle myös sosiaalisessa mediassa.

Tämä heijastuu siihen, että moni vanhempi hakeutuu vaivan kanssa yksityiselle puolelle kielijänteen katkaisuun, sanoo Kuopion yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden tehon osastonylilääkäri Ulla Sankilampi.

– Tiedän, että yksityisellä puolella on yksittäisiä korvalääkäreitä, jotka tekevät leikkauksia, vaikka niihin ei julkisella puolella ole nähty tarvetta.

Suomessa operaatioiden määristä ei ole tarkkoja tilastoja, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa leikkaukset ovat moninkertaistuneet kymmenen viime vuoden aikana. Myös alueelliset erot sairaaloiden välillä ovat molemmissa maissa olleet suuria.

Korhosen arvion mukaan myös meillä suhtautumisessa on nähtävissä alueellisia eroja eri sairaaloiden välillä.

Samaa mieltä on Helsingin yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Tuomas Klockars. Hänen mukaansa kireä kielijänne on subjektiivinen diagnoosi, jonka vaikutuksesta voidaan olla montaa mieltä.

– On luonnollista, että ihmisten mielipiteet heijastuvat käytännön toimintaan.

Klockars arvioi, että leikkaukset ovat selvästi yleisempiä yksityisellä puolella. Hän uskoo sen johtuvan siitä, että julkisella puolella puntaroidaan enemmän näyttöä toimenpiteen hyödyistä.

Mehiläisen lastentautien erikoislääkäri Petri Koponen sanoo uskovansa, että kielijänneleikkauksiin ryhdytään samoilla perusteilla niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Hänen mukaansa viime aikoina leikkausmäärissä ei ole tapahtunut oleellista muutosta.

Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Veli-Pekka Joki-Erkkilä puolestaan korostaa, että kielijänteen katkaisussa on kyse pienestä toimenpiteestä, johon liittyvät komplikaatiot ovat harvinaisia.

– Turhia toimenpiteitä pitää välttää, mutta en ole mustavalkoisen suhtautumisen kannalla. Usein lääketieteessä tutkimustieto tulee jälkikädessä.

Kireiden kielijänteiden leikkauksesta sosiaalisessa mediassa ja julkisuudessa käyty keskustelu osoittaa Tuomas Klockarsin mielestä sen, että asia ei ole Suomessa riittävän hyvin hoidossa.

– Olennaista olisi se, että imettävät äidit saisivat riittävästi tukea ja apua imettämiseen. Toki ne, joilla todetaan hoitoa vaativa kireä kielijänne, tulee hoitaa.

Imetyksen merkitystä ja onnistumista korostaa myös kätilö ja imetysohjaaja Meri Haahtela. Siihen kietoutuu hänen mielestään olennaisesti koko keskustelu vastasyntyneiden kireiden kielijänteiden leikkauksista.

– Voidaan kysyä, onko imetyksen onnistuminen sen verran tärkeää, että toimenpide kannattaa tehdä, vaikka suun alueen leikkaukseen liittyykin riskejä. Tutkimusnäyttö ei ole yksiselitteistä, Haahtela sanoo.

Erikoislääkäri Tuomas Klockars arvioi, että leikkaukset ovat selvästi yleisempiä yksityisellä puolella.

Hän uskoo sen johtuvan siitä, että julkisella puolella puntaroidaan enemmän näyttöä toimenpiteen hyödyistä.

Fakta

Kireä kielijänne voi vaikeuttaa imetystä

Kireä kielijänne on synnynnäinen ja osittain perinnöllinen rakennepoikkeama. Sitä esiintyy 4–11

prosentilla vastasyntyneistä.

Kielijänne on kireä, jos se estää kielen normaalin liikkuvuuden. Kielen kärki jää usein ikenen taakse, kun kieli työntyy ulos tai ei vauvan itkiessä nouse tai vetäytyy kupille. Kielen kärjessä voi näkyä lovi tai se voi olla hertan muotoinen.

Kireä kielijänne voi vaikeuttaa imetystä, sillä se estää vauvaa tekemästä kielellään aaltomaista liikettä.

Aiheuttaa imetyskipua ja äännevirheitä

Äidille kireä kielijänne voi aiheuttaa imetyskipua ja rinnanpäiden rikkoutumista sekä muun muassa maidon erityksen vähenemistä.

Kireä kielijänne voi aiheuttaa äännevirheitä. Esimerkiksi R- ja D-äänteet edellyttävät kielen kärjen nousua ylähammaskaaren taakse.

Yhteiset kriteerit puuttuvat

Kireän kielijänteen leikkaamisesta on tutkitusti hyötyä imetyskivun vähenemiseen. Imetysohjaus on ensisijainen keino parantaa vauvan imuotetta, mutta jos se ei auta, voidaan kielijänne katkaista tarkan arvioinnin jälkeen.

Osassa sairaaloista on yhtenäiset käytännöt siinä, millaisilla perusteilla toimenpide tehdään. Ensimmäisenä ne otettiin käyttöön Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2016.

Suomen neonatologien eli vastasyntyneiden lasten lääkäreiden yhdistyksen tavoite on luoda yhtenäinen arviointityökalu vastasyntyneiden kireiden kielijänteiden hoitoon.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.