Digitalisaatio lisää itsepalvelua, mutta palvelua saa edelleen myös kasvokkain – helppous on sähköisten palveluiden avain

Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskari toteaa, että harva ehtii käydä asioimassa virastoissa kesken työpäivän. Siksi on hyvä, että asiat voi hoitaa sähköisesti.
Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskari toteaa, että harva ehtii käydä asioimassa virastoissa kesken työpäivän. Siksi on hyvä, että asiat voi hoitaa sähköisesti.

Digitalisaation tarkoituksena ei ole tehdä ilman nettiyhteyksiä elävän elämästä vaikeaa, vaan tehdä siitä kaikkien kannalta sujuvampaa. Näin sanoo Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskari.

Ulla Jäske

Digitalisaation myötä palvelut muuttuvat yhä enemmän sähköisiksi. Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskari sanoo, ettei aina vain digitaalisemmaksi muuttuva maailma silti tarkoita, ettei palveluja saisi entiseen tapaan myös kasvokkain.

– Aina on ihmisiä, joilla ei ole nettiä tai jotka eivät esimerkiksi vamman vuoksi pysty käyttämään sähköisiä palveluita, joten palvelupisteitä tulee olemaan jatkossakin.

Digitaalisuus kuitenkin lisää itsepalvelua. Viskari toteaa, että työpäivän aikana ei aina ehdi hoitaa asioita virastoissa, joten on hyvä, jos asiat voi hoitaa sähköisesti joko illalla tai viikonloppuisin.

– Sähköisten palveluiden täytyy olla niin helppoja, että niitä voi käyttää kuka vain.

Sähköisten palveluiden tarkoituksena on helpottaa palveluita tarvitsevan arkea, mutta myös helpottaa viranomaistyötä.

– Tarkoitus ei ole mennä digi edellä, vaan tehostaa viranomaistyötä ja tehdä kansalaisten elämästä sujuvampaa, Viskari summaa.

Väestörekisterikeskuksen lakisääteisenä tehtävänä on toimia yhteiskunnan digitalisaatiota edistävänä keskusvirastona. Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyvät ensi vuoden alussa Digi- ja väestötietovirastoksi.

Viskarin mukaan tavoitteena on, että tieto kulkisi tarvittaessa suoraan järjestelmien välillä ilman, että kansalaiselta pitää kysyä samoja tietoja uudestaan ja uudestaan.

Asioiden hoitaminen on jo helpottunut, kun jokaiselle viranomaiselle ei tarvitse erikseen ilmoittaa esimerkiksi lapsen syntymästä tai omaisen kuolemasta.

– Samaa sujuvuutta halutaan myös muihin julkishallinnon palveluihin.

Viskarin mukaan vaarana ei ole, että tieto lipsahtaa vääriin silmiin. Tietoja ei kerätä yhteen paikkaan, vaan tieto kulkee viranomaiselta toiselle.

– Oleellista on, että viranomaisetkaan eivät saa käyttää niitä muuten kuin erikseen laissa mainittuihin tarkoituksiin.

Sähköinen valtakirja mahdollistaa sen, että esimerkiksi ikääntyvän vanhemman asioita voi hoitaa helpommin. Veroilmoituksen on jo voinut tehdä toisen puolesta ja pian myös apteekkiasiointi helpottuu.

– Jos toisella puolella maata asuva omainen on joutunut matkustamaan vanhempiensa luo maalle hakemaan reseptin ja ajamaan läheiseen kaupunkiin hakemaan lääkkeet, niin pian lääkkeet voi hakea omaisen kotikaupungista ja matkustaa vanhempien luo lääkkeiden kanssa.

Sähköinen postilaatikko mahdollistaa viestien kulun turvallisesti. Sen voi ottaa käyttöön osoitteessa Suomi.fi.

Käyttö vaatii vahvan tunnistautumisen, joten uusia salasanoja ei tarvita. Viestejä voi myös lukea ja lähettää älypuhelimeen asennettavalla Suomi.fi-mobiilisovelluksella, jota voi halutessaan käyttää myös sormenjälki- tai kasvontunnisteella.

– Paperipostia on helpompi varastaa postilaatikosta kuin sähköisiä viestejä sähköisestä postilaatikosta, Viskari sanoo.

Hän toteaa, että tietoturvariskejä oli aiemmin enemmän. Lääkärikäynnillä lääkäri saattoi antaa röntgenkuvat potilaan matkaan, ja kuvat saattoivat päätyä kenen tahansa käsiin. Hän lisää, että osa potilastietojärjestelmistä on vanhoja ja ne kaipaisivat päivitystä.

Viimeisen 20 vuoden aikana on tehty useita järjestelmiä, joiden tavoitteena on ollut tehdä viranomaistyöstä sujuvampaa, mutta ongelmana on ollut, että jokainen on tehnyt työn omalla tavallaan eikä eteenpäin ole päästy.

– Pyrimme nyt edistämään digitalisaatiota. Kerromme viranomaisille, miten palveluja voidaan käyttää niin, että niistä on oikeasti hyötyä.

Viskari toteaa, että työelämässä olevien ja ikääntyneiden digitaalista osaamista pitää myös vahvistaa. Hän ei kuitenkaan usko, että sähköisten palveluiden käytön hidasteena olisi virkaikä eikä digitalisaatio ole vain tietyn sukupolven omaksuma tapa tehdä työtä.

– Järjestelmän pitää olla niin helppokäyttöinen, että se edesauttaa viranomaistyötä.

Fakta

Tiedon pitää liikkua järjestelmien välillä

Digitalisaatio tarkoittaa digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arkielämän toiminnoissa.

Väestörekisterikeskus on esittänyt muun muassa seuraavia keinoja yhteiskunnan digitalisoimiseksi:

Kansalaisille kehitetään maksuton, helppokäyttöinen, saavutettava ja mobiililaitteissa toimiva tunnistusväline, jolla kirjautuminen julkishallinnon sähköisiin palveluihin on vaivatonta.

Julkishallinnon keskeisimpien tietovarantojen kautta tieto liikkuu helposti järjestelmien välillä.

Kansalaisille rakennetaan yleiskäyttöinen omien tietojen suostumuksenhallinta, jossa he voivat hallinnoida omien tietojensa käyttöä, ja nähdä, mihin tietoja on käytetty, ja mikä viranomainen sen on tehnyt.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.