Myrsky tuhoisa uhanalaisten lintujen pesinnöille Perämerellä

Clemens Küppe
Kahlaajatutkija veden alle jääneellä kahlaajien pesimäniityllä Lumijoen Pitkällänokalla, Liminganlahdella. Alueella pesii noin puolet Suomen kuudestakymmenestä eteläsuosirriparista.
Kahlaajatutkija veden alle jääneellä kahlaajien pesimäniityllä Lumijoen Pitkällänokalla, Liminganlahdella. Alueella pesii noin puolet Suomen kuudestakymmenestä eteläsuosirriparista.

Perämerellä parhaillaan riehuva myrsky on tuhoisa alueella pesiville linnuille, kertoo Birdlife Suomi.

Esimerkiksi erittäin uhanalaisen etelänsuosirrin pesinnät ovat tuhoutumassa lähes täydellisesti. Pesät ovat jääneet yli metrin keskiarvon yläpuolelle nousseen meriveden alle.

Aktiivisten hoitotoimien ansiosta etelänsuosirrin kanta on saatu hienoiseen kasvuun, mutta myrskytuhojen yleistyminen uhkaa Birdlifen mukaan tehdä työn tyhjäksi.

– Vuonna 1994 alkaneiden kahlaajatutkimusten aikana myrskytulva on tuhonnut pesintöjä aiemmin vuosina 2009 ja 2015. Vaikka yksittäistä sääilmiötä ei voi laittaa ilmastonmuutoksen syyksi, on kriittisimpään pesimäaikaan osuvien myrskytulvien yleistyminen huolestuttavaa. Yksittäisen pesinnän nollavuoden etelänsuosirri vielä kestää, mutta usein toistuessaan ne vääjäämättä kääntävät kannan laskuun, tutkija Kari Koivula Oulun yliopistosta kertoo järjestön tiedotteessa.

Monilla muilla alueen rantaniityllä pesivillä kahlaajilla ja vesilinnuilla on haudontavaihe menossa. Jos vesi nousee pesille, mitään ei ole tehtävissä. Varhain pesivistä lajeista töyhtöhyyppien ja merihanhien poikaset ovat kuoriutuneet, joten ne säästyvät pahimmalta tuholta.

Suomen tärkeimmät lintukosteikot sijaitsevat Perämeren alueella. Matalat vedet ja matalakasvuiset rantaniityt ovat optimaalisia pesimäympäristöjä. Alueet ovat kuitenkin myös alttiita erilaisille sään ääri-ilmiöille, kuten kovalle lännenpuoleiselle tuulelle ja syvän matalapaineen aiheuttamalle vedennousulle.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.