Brexit-meppi Alametsä: Jokelan koulusurma pysäytti – menetin tragediassa ystäväni

Vihreiden varaparlamentaarikko Alviina Alametsä yllättyi äänisaalistaan.

Vihreiden kolmas meppi eli niin sanottu brexit-edustaja Alviina Alametsällä on koulumaailmasta rankimmat mahdolliset kokemukset. Hän oli paikan päällä vuonna 2007, kun Jokelan tuhoisa koulusurma tapahtui. Hän menetti ampumavälikohtauksessa ystävänsä.
Vihreiden kolmas meppi eli niin sanottu brexit-edustaja Alviina Alametsällä on koulumaailmasta rankimmat mahdolliset kokemukset. Hän oli paikan päällä vuonna 2007, kun Jokelan tuhoisa koulusurma tapahtui. Hän menetti ampumavälikohtauksessa ystävänsä.

Anita Simola

Vihreiden eurovaaliehdokas Alviina Alametsä yllättyi sunnuntai-iltana positiivisesti.

Hän keräsi hulppean äänisaaliin eli 13 650 ääntä. Tämä tarkoittaa, että hän sai niin sanotun brexit-paikan eli nousee parlamenttiin, mikäli Britannia eroaa unionista.

Alametsä suhtautuu auki olevaan tilanteeseen maltillisesti.

– Katsotaan, mitä tapahtuu. Aika moni on ennakoinut, että brexit toteutuu, mutta maailmanpolitiikan ja kansainvälisen politiikan taustoja opiskelleena tiedän, miten epävarmaa se voi olla.

Muutto tarvittaessa Brysseliin sujuu, jos käsky käy lähteä parlamenttiin.

– Muuttoa saati asuntoa en tietenkään ole ajatellut, katsotaan tilanne sitten syksyllä.

Ystävä menehtyi Jokelassa

Alametsällä on takanaan rankat kokemukset koulumaailmasta. Rankimmat, mitä voi kuvitella.

Hän oli 15-vuotias ja yhdeksäsluokkalainen Jokelan yläasteella vuonna 2007 marraskuuta, kun hieman ennen keskipäivää Jokelan koulukeskuksessa Tuusulassa tapahtui aseellinen hyökkäys.

Koulun oppilas Pekka-Eric Auvinen ampui koulun sisätiloissa pienoispistoolilla useita henkilöitä kohti. Koulusurmassa sai surmansa yhdeksän henkilöä.

– Olin tuolloin paikan päällä. Menetin iskussa ystäväni, Alametsä kertoo tapahtumista.

Iskulla vaikutus ammattiin

Nyt tuosta iskusta on kulunut pian 12 vuotta.

Alametsä kertoo, että järkyttävä tapahtuma on toki edelleen mielessä ja se nousee pintaan aika ajoin.

– Noiden tapahtumien myötä olen ainakin osittain nykyisessä työssäni ja politiikassa.

Alametsä toimii projektipäällikkönä Mielenterveyspoolissa, joka on katto-organisaatio useille mielenterveysjärjestöille. Poolin tavoite on vaikuttaa poliittisesti mielenterveyspotilaiden hyvinvointiin ja asemaan. Poolista on valmisteltu muun muassa terapiatakuun nimellä kulkevaa jo julkaistua kansalaisaloitetta, joka on täydessä käynnissä.

– Aloin silloin nuorena miettiä inhimillisyyttä ja siten, miten väkivaltaa ja tämän kaltaisia tapahtumia voisi estää. Ensin ajattelin hoitoalaa, mutta olen enemmänkin lukutoukka ja nörtti-tyyppi, joten hain lukemaan yliopistoon.

Alametsä valmistui ylioppilaaksi Jokelan lukiosta vuonna 2011. Seuraavaksi hän aloitti opinnot Helsingin yliopistossa ja valmistui valtiotieteen kandidaatiksi vuonna 2014 pääaineenaan maailmanpolitiikan tutkimus.

Valtuuston ovi aukeni

Aiemmin hän on ollut jo aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa.

Alametsä oli ehdolla eduskuntavaaleissa vuonna 2015, mutta ei tullut valituksi. Vuoden 2017 kuntavaaleissa hän ponkaisi 1 621 äänellä Helsingin kaupunginvaltuustoon.

Hän toimi myös vihreiden turvallisuuspoliittisen ryhmän puheenjohtajana pari vuotta ja johti syksyllä 2016 puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjapaperin valmistelua.

Lappi vetää liikkujaa

Alametsällä on sukujuuria Pohjois-Suomessa ja hän on syntynyt Tampereella.

– Käyn edelleen sukuloimassa muun muassa Puolangalla. Viime kesänä tein pitkin reissun Kilpisjärvelle asti. Lapin luonto on ainutlaatuinen ja yllättää minut kerta toisensa jälkeen.

Erityisen rakas on Hepoköngäs Puolangalla.

– Sitä pitäisi saada tunnetummaksi.

Luonnossa liikkumisen lisäksi hän harrastaa maalausta ja kulttuuria.

Juttua päivitetty 28.5.2019 klo 12.30: Jokelan koulusurma ei ollut Suomen historian ensimmäinen koulusurma.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.