EU:n kärkipaikkojen jako ensimmäinen testi – Komission seuraava puheenjohtaja voi olla selvillä jo juhannusviikolla

Uudet liittoutumat EU-parlamentissa vaikuttavat ensin parlamentin kärkitehtävien jakoon. Seuraavaksi on vuorossa EU-komission puheenjohtajan valinta.

Onko joku heistä EU-komission seuraava puheenjohtaja? Margrethe Vestager, Frans Timmermans ja Manfred Weber olivat vaaleissa ryhmiensä kärkiehdokkaita. Ei ole kuitenkaan varmaa, että komission puheenjohtaja valitaan kärkiehdokkaista, sillä kärkiehdokasmenettely on kohdannut jäsenmaissa vastustusta.
Onko joku heistä EU-komission seuraava puheenjohtaja? Margrethe Vestager, Frans Timmermans ja Manfred Weber olivat vaaleissa ryhmiensä kärkiehdokkaita. Ei ole kuitenkaan varmaa, että komission puheenjohtaja valitaan kärkiehdokkaista, sillä kärkiehdokasmenettely on kohdannut jäsenmaissa vastustusta.

Pekka Mauno

EU-komission puheenjohtajan valinta on ensimmäinen testi, jossa eurovaalien tulos todella näkyy. Vaikka ehdotuksen tekee jäsenmaiden johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto, EU-parlamentti valinnan viime kädessä hyväksyy.

– Komission puheenjohtajan valinnassa näkyy ensimmäisenä se dynamiikka, minkä vaalitulos EU:n toimintaan tuo, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Jäsenmaiden pääministereistä koostuva Eurooppa-neuvosto sopii mahdollisesti jo kesäkuussa juhannusviikolla huippukokouksessaan esityksestään komission puheenjohtajaksi. Silloin asia ehtisi heinäkuun puolivälissä parlamenttiin, joka Lissabonin sopimuksen perusteella valitsee komission puheenjohtajan. Valinnassa pitää ottaa huomioon eurovaalien tulos.

– Jos ehdotus menee ensimmäisellä yrityksellä läpi, EU-instituutioiden järjestäytyminen menee normaaleja suuntaviivoja. Jos niin ei tapahdu, uudesta ehdokkaasta sopiminen vaatii aikaa, sanoo Jokela.

Sitä ennen ratkotaan EU-parlamentin keskeiset tehtävät. Vanha parlamentti lopettaa ja uudet mepit ryhtyvät jakamaan parlamentin puheenjohtajien, varapuheenjohtajien ja valiokuntien kärkipaikkoja.

Vaalituloksen vaikutuksista parlamenttityöhön on monia spekulaatioita, joista yhden mukaan eurokriittiset eristettäisiin ulos parlamentin keskeisistä johtotehtävistä.

EU-parlamentissa paikat jaetaan täyden suhteellisuuden periaatteella, jolloin enemmistö voi käytännössä päättää, mitä se antaa vähemmistölle. Laaja vanhojen puolueiden liitto parlamentissa voisi estää EU-kriittisten asemien vahvistumisen. Sellainen voisi syntyä keskusta-oikeiston EPP:n, sosialidemokraattien PES:n ja keskustaliberaalien Alden varaan, varsinkin, jos Alde vahvistuu Ranskan Emmanuel Macronin En Marc­he! -puolueen mepeillä.

Tällä liittoutumalla voi olla myös vaikutuksensa EU-komission puheenjohtajan valitaan. Macron on ollut kärkiehdokasmenettelyä vastaan.

– Johtopaikkojen jaossa on valtavasti liikkuvia osia, mutta uudet liittoutumat tuovat dynamiikkansa myös EU-politiikan suuntaviivoihin sisältöön. Komission puheenjohtajavalinnan taakse asettuva liittouma ennakoi myös parlamentin lainsäädäntötyössä toteutuvia koalitioita, sanoo Jokela.

Miten sitten laitaoikeiston eurokriittiset puolueet käyttävät vaaleissa vahvistuvan asemansa? Todennäköisesti eri tavalla kuin yhteensä 78 paikkaa edellisessä parlamentissa hallinneet EFDD ja ENF. Ne käyttivät EU:ta pääasiassa sisäpoliittisiin tarkoituksiin omissa maissaan.

Edelliseen kuuluivat Italian Viiden tähden liikkeen ja brittien hajonneen Ukipin mepit. Jälkimmäiseen eurokriittiset puolueet muista EU-maista, paitsi perussuomalaiset.

Eroavan parlamentin eurokriittisen opposition muodosti ECR, Euroopan konservatiivien ja reformistien 77 mepin ryhmä. Se teki parlamentissa myös EU-politiikkaa.

Nyt kansallismieliset ja oikeistolaiset ryhmät yrittävät rakentaa laajaa yhteistyötä myös EU-parlamentin lainsäädäntötyötä silmällä pitäen.

– Jos ne kykenevät yhteistyöhön, vaikuttamisen halu myös EU-parlamentissa kasvaa. Silloin niiden syrjäyttäminen parlamentin keskeisten valiokuntien puheenjohtajapaikkojen jaossa aiheuttaisi varmasti keskustelua, Jokela sanoo.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.