Tanja Nuotio

Perheenyhdistämiset ovat kääntyneet laskuun korkeiden tulorajojen vuoksi.

Kansainvälistä suojelua Suomesta saaneet eivät saa enää perhettään helposti luokseen, koska Maahanmuuttovirasto (Migri) antaa yhä enemmän kielteisiä päätöksiä.

Kielteisten päätösten lisääntyminen on suoraa seurausta ulkomaalaislain kiristämisestä. Vuonna 2016 kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisiin otettiin käyttöön toimeentuloedellytys eli tuloraja.

Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenten oleskelulupahakemuksista hylättiin vuonna 2018 kaikkiaan 30 prosenttia eli noin kolmannes, selviää Migrin tilastoista. Vuonna 2017 hakemuksista hylättiin 23 prosenttia, ja 2016 yhteensä 19,5 prosenttia.

Kielteiset päätökset on suhteutettu kokonaishakemusmäärään ja laskettu prosenttiosuuksina kaikista päätöksistä.

Tänä vuonna tammi-huhtikuussa 32 prosenttia päätöksistä on ollut kielteisiä. Virasto on tehnyt kaikkiaan 691 päätöstä, joista 222 on ollut kielteisiä. Perheenyhdistämispäätöksiä tehtiin vuonna 2015 noin 1 400 kappaletta, ja vuonna 2017 jo lähes 3 000.

Viime vuosina hylättyjen hakemusten määrä on selkeästi lisääntynyt, mutta on huomattava, että 2015 kielteisiä päätöksiä oli myös noin 29 prosenttia.

2015 Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa, mikä on lähes kymmenkertainen määrä normaalivuoteen verrattuna. Perheenyhdistämisten hakemusmäärät pomppasivat ylös vasta 2017, jolloin hakemuksia tuli kaikkiaan 2 700. Tämä johtuu siitä, että suurin osa 2015 saapuneiden turvapaikkapäätöksistä tehtiin 2016. Vuonna 2015 hakemuksia perheenyhdistämisestä tuli vain 770, eli kahdessa vuodessa ne yli kolminkertaistuivat.

– Kielteisten päätösten määrässä on hienoista nousua, mutta dramaattisesti ne eivät ole lisääntyneet, perhesideprosessien tulosaluejohtaja Kaj Swanljung Migristä kommentoi.

Swanljung arvioi, että suurimmassa osassa lisääntyneistä kielteisistä päätöksistä taustalla on se, että kansainvälistä suojelua saaneen toimeentulo perustuu toimeentulotukeen ja muihin etuuksiin, ei siis ansiotuloihin. Suomi kiristi lakiaan juuri tähän kohtaan: perhe ei saa tulla yhteiskunnan elätettäväksi.

Kainuussa asuva irakilainen Hamal tekee tällä hetkellä kahta työtä, mutta ei ole onnistunut saamaan perhettään luokseen. Hamal on saanut Suomesta turvapaikan. Vaimo ja kaksi lasta ovat Irakissa.

Hamal ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään, koska pelkää, että se vaikuttaisi prosesseihin. Haastattelu toteutui maahanmuuttopalveluiden avulla, ja hän puhuu omasta näkökulmastaan.

Hamal tuli Suomeen yksin vuonna 2015. Hän kertoo, että Migri antoi perheenyhdistämisestä kielteisen päätöksen 2016. Hamal valitti siitä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, josta myös tuli kielteinen päätös. Näihin aikoihin Hamal opiskeli.

Insinöörikoulutuksen Irakissa saanut Hamal käy nyt töissä tehtaassa ja pitseriassa ja hänen nettotulonsa ovat jo hyvin lähellä 2 600 euron rajaa. Hän aikoo hakea taas perheenyhdistämistä.

– Suomalainen tuttuni tienaa 2 300 euroa kuussa nettona. Hän on kertonut, että hänellä on vaimo ja kolme lasta, mutta summa riittää elämiseen. Miksi minulla raja on korkeampi?